Kävin ratsastamassa ja saamassa varsaterapiaa Kylämäen suomenhevostilalla, jossa on kasvatettu ammattimaisesti hevosia 1990-luvun alusta lähtien. (Lue tästä ja tästä ja tästä lisää Kylämäen hevostilasta). On huikeaa tutustua ratsastusloman ohessa hevosten kasvatukseen astutusasemineen ja tamma&varsalaitumineen!
Varsoja Kylämäen laitumella |
Kylämäessä pääsee Horsexploren ratsastusviikonloppuina seuraamaan suomenhevosvarsojen elämää – joskus syntymästä lähtien. Näimme toukokuisella vierailullamme tämän kevään varsoja, yksi putkahti maailmaan reissumme aikana. Ihastelimme vuorokauden ikäisen varsan ujoa kurkistelua tammaäitinsä takaa. Näimme myös muutaman päivän ikäset varsat, jotka uteliaina nuuhkivat meitä karsinan oven raosta. Tammäidit olivat suhteellisen sallivia, mutta asettuivat välillä meidän ja varsan väliin ”etteköhän te jo nähneet riittävästi”.
Hän on vajaan vuorokauden ikäinen |
Tamma parin päivän ikäisen varsansa kanssa |
Kävimme myös tamma-ja varsalaitumella tutustumassa aiemmin keväällä syntyneisiin varsoihin. Oli hauska seurata hevosten luonne-eroja: osa tammoista ja varsoista pysytteli tiivistii ydessä, muta joukossa oli myös cool äiti, joa antoi uteliaan ja pelottoman varsansa pyöriä vähän missä sattui.
Tammalaidun opettaa kantavia tammoja valmistautumaan tulevaan. Kuulimme hurjan tarinan tammasta, joka oli aiemmassa kodissaan tappanut varsansa, mutta oppi Kylämäessä muiden tammojen huolenpitoa
seuratessaan mistä varsoissa on kyse,ja osoittautui uuden varsansa kanssa mitä
huolehtivimmaksi äidiksi.
Tammat ja varsat kesäpäivän helteessä |
Aloitetaan siemennyksestä: Kylämäessä
kasvatetaan hevosia sekä omista hevosista omaan käyttöön että asiakkaille.
Tilalla astuu oma ori Jämpti (ja aiemmin Jämptin isä nyt jo edesmennyt Pette),
sekä liuta Kylämäen kautta saatavilla olevia vierailevia oreja, kuten
Salmiakkipoika, Savelan Hemuli, Lavilan Viljo, Silvolan Hemminki, Kaitaisten
Veijari, Valtteri Valloitus, Vili Veikeä, Jutun Aihe, Valon Veikka, Helkan Toivo.
Jos tamma tuodaan siemennettäväksi Kylämäkeen, oriit hyppyytetään pukille ja siemenet asennetaan tammaan saman päivän aikana. Tamman voi viedä myös jollekin toiselle oriasemalle, jonne siemen toimitetaan Kylämäestä pakasteena. Siemenen laatu tutkitaan Kylämäen astutusaseman laboratoriossa.
Kylämäen omassa hevoslaumassa syntyy
vuosittain kymmenisen varsaa. Astutettuja on yleensä hieman enemmän, mutta
joskus joku luo varsansa talven aikana pois. Orivarsat myydään pois, mutta tammat pidetään itsellä sekä ratsutilan asiakaskäyttöön että tuleviksi tammoiksi.
Näin oma lauma saa jatkuvuutta.
Kantavat tammat työskentelevät melko
normaalisti, kunnes siirtyvät odottelemaan h-hetkeä. Kylämäen kevätyöt
valuvat enemmän tai vähemmän unen ja valveen rajamailla tammojen varsomista
odotellen.
Varsan syntyminen on hevosille maailman
luonnollisin asia, ja hevoset hoitavatkin sen yleensä parhaiten
itse, ilman ihmisen väliintuloa (ellei synnytyksessä ole komplikaatiota). Jos
varsa syntyy laitumelle, muut tammat osallistuvat tapahtumaan vähintäänkin
henkisesti suojellen emää ja vastasyntynyttä.
Varsa on syntynyt juuri (kuva:Saija Grönholm)
Hevoset tuntuvat tietävän mitä tapahtuu. Viime kesänä Kylämäessä oli tamma, jonka varsa oli toisesta emästä. Tamman oma varsa oli kuollut synnytyksessä, samoin tämän varsan oma emä. Varsansa menettänyt tamma oli seurannut viereisen karsinan synnytystä, ja tajunnut synnyttäjän kuolevan (syy tamman kuolemaan ei selvinnyt, eli ihmiset eivät osanneet ennakoida). Tamma hörisi kuolevalle tammalle ja vastasyntyneelle varsalle lähes lakkaamatta kertoen ottavansa varsan hoteisiinsa.
Synnytyksen jälkeen tamma ja varsa asustelevat jonkin aikaa rauhassa tallissa omassa karsinassaan, kunnes vahvistuvat laitumelle muiden tammojen ja varsojen joukkoon. Pikkuhiljaa varsoja aletaan vierottaa. Tammavarsat sijoitetaan omalle nuorten 1-3-vuotiaiden tammojen laitumelleen. Siellä vanhemmat varsat opettavat uusille tulokkaille laumassa laiduntamista ja tammojen käytöstapoja.
Nuorten hevosten laitumella |
Oripojat, ml shettis |
Orivarsojen laitumet eriytetään iän mukaan. Yksivuotiaat orit asuvat laitumella, jossa heitä kouluun Bonus-niminen aasi (Bonus syntyi yllätyksenä aasista, jonka kukaan ei tiennyt olevan kantava, eli Bonus oli nimenomaan Bonus). Bonus opettaa oreille viileänrauhallista suhtautumista erilaisiin luontoärsykkeisiin. Aasit nimittäin jähmettyvät paikalleen säikähtäessään eivätkä säntää pakoeläimen tavoin minne sattuu. Bonus on loistava opettaja, koska ei tajua olevansa aasi vaan luulee olevansa hevonen.
Viime vuonna vierailimme 2-3-vuotiaiden orien laitumella. Katselimme orilauman laukkaavan metsän siimeksestä harjat hulmuten
meitä tervehtimään. Huikeaa menoa – myös siltä pieneltä shettikseltä, joka
laiduntaa oripoikien mukana uskoen olevansa vähintäänkin saman kokoinen.
Tanner tömisee! |
Vähän isompia varsoja pihatossa |
Varsoja aletaan kouluttamaan noin 1,5-vuotiaina. Ensin varsojen kanssa tehdään ohjasajoa, eli opetetaan ajohommien alkeet, ohjasotteet ja käskysanoja. Etevimmillä on välillä kärrykin perässä. #-vuotiaina hevoset menevät ratsukoulutukseen. Kylämäessä käytetään koulutuksessa raudanlujia ammattilaisia, sillä perustyö ajo- ja ratsuhevoseksi on tehtävä kunnolla, tekee hevonen elämänsä aikana mitä tahansa. Hevoset toimivat ratsuina noin neljävuotiaina. Se on niille helppoa, koska tuntevat lauman, tallin, maastot, ja ovat saaneet hyvän peruskoulutuksen.
Koulutuksessa huomaa hyvin hevoskohtaisia
eroja. Tällä hetkellä Kylämäessä väännetään pidemmän kaavan kautta koulutusta tammalle,
joka ei millään viitsisi opetella aikuisten hommia, vaan haluaisi jatkaa
iloista laidunkirmailua. Varsa junnaa ohjasajossa ”ala-asteella” vaikka
ikätoverit vetävät kärryjä ja ovat jo ”pitkällä opinnoissa”. Tästäkin hevosesta tulee kuulemma hyvä, kypsyminen vie vaan aikansa.
Bonus-aasi ja heppakaverit |
Kasvatuksen kulmakivi on hevoslauma. Lauma opettaa hevoset tavoille ja myös ongelmahevoset kouliintuvat laumassa. Ratsastin tänä kevään Kylämäessä uudella, sinne ostetulla 10-vuotiaalla tulokkaalla, joka oli myyty koska oli ”ongelmahevonen”. Niin vaan hevoslauma kouli ”ongelmahevosen” ongelmat tiehensä ja heppa menee nyt hienosti koulua, maastoa ja jopa montea, mitä ei ollut koskaan aiemmin tehnyt.
Monté-treenikaveri |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti