maanantai 28. tammikuuta 2019

Portugalin Monte da Ravasqueira - viiniä ja valjakkokärryjä



Lusitanot ja viini – parasta Portugalia! Kerron jo aiemmin ratsastusviikonlopustani portugalilaisella dressage-lusitanoja kasvattavalla ratsutilalla. Reissu päättyi antoisaan vierailuun paikallisella viinitilalla, jonne koukkasimme lähtöpäivänä matkalla lentokentälle. Tämä perinteikäs, vuonna 1934 perustettu Monte da Ravasqueira - maatila pyörii nyt jo kolmannen sukupolven voimin. 

Riitta Reissaa, Riitta Kosonen, Monte da Ravasqueira, Portugal, viinitila
Nämä kiitos!
Kovin kauas hevosteemasta emme erkaantuneet viinitilallakaan, sillä tilan taannoinen isäntä oli aikoinaan lusitanokasvattaja ja kansainvälisissä valjakkokisoissa meritoitunut hevosharrastaja.

Viinitilan historiallista rauhaa

Isännän ylpeys: hieno siisti vaunumuseo

Niinpä aloitimme tilavisiitin tutustumalla valtavaan, 22 upeasti entisöityä hevosvaunua esittelevään museoon. Suosikkejani olivat paikallinen kokonaan katettu vaunu, jonka kattomateriaali oli vilpoista korkkipuuta ja jonka penkit sai siestan ajaksi aseteltua makuuasentoon. 

Mieleen jäi myös suurirenkainen, nopeasti matkaa taittava ”ferrari”, jolla singahtivat potilaskäynneillä paikalliset lääkärit. Söpöydellään hurmasivat lammasvetoinen lastenkärry sekä sveitsiläinen koiravetoinen kelkka. Kokoelman kruununjalokivi oli avautuvalla katolla ja silkkisin istuimin vuorattu ”brassailukärry”.   
Vas: lammasvetoinen lastenkärry

Vas: korkkipuukattovaunu, oik: koiravetoinen kelkka

Lääkärikärryn lääkärilaukkutakakontti
Suurimman vaikutuksen teki valtava 6-8 hevosen vetämä postikärry, jossa matkustajat sijoitettiin I, II ja III –matkustusluokkaan kärryn sisälle (jossa istuimen alla oli WC-pyttykolo), ulos kuskin taakse tai kärryn takaosaan pölyä nielemään.  
Kokoelman helmi oli 1700-luvun aateliskärry, jossa kuljettaja työskenteli seisten. 

Kuninkaallinen tervehdys brassailuvaunusta

Postivaunut
 Sitten viinin pariin.  Monte da Ravasqueira alkoi kasvattaa viiniä vuonna 2000 ja ensimmäinen oma viini pullotettiin kolme vuotta myöhemmin. Tilan alavilla mailla kasvatetaan 16 eri puna- ja valkoviinilajiketta, joista osa on portugalilaisia osa italialaisia ja ranskalaisia rypäleitä. Tilalla tuotetaan myös korkkia pullojen sulkemiseen (sekä oliiviöljyä ja tammenterhoja paikallisen herkun, mustaporsaan, ruokkimiseen).
Päärakennus nousee kauniisti viiniköynnösten takaa
Tehtaassa

Viini valmistuu...

Tilan viinit ovat ”uuden maailman” –tyyppisiä, sillä tilan kaksi viinimestaria on ollut opissa USA:ssa. Viinirypäleet poimitaan elo-syyskuussa joko koneellisesti tai premium- viiniä varten käsin. Vierailimme rypäleiden koneellisessa murskaamossa (ei jalkatyötä) ja näimme sekä metalliset että tammiset fermentointitynnyrit, joissa viinin makuun vaikuttaa myös tynnyripuun alkuperämaa. 

Ranskalaiset tammet uuttavat sikarin ja tupakan aromeita, unkarilaset vaniljaa ja suklaata. Sama tynnyri on käytössä kolme kertaa, ensin premium-viineille, sitten pöytäviinille, minkä jälkeen tynnyrit myydään portviinitehtaille, mistä ne kiertävät Skotlannin  whisky-tehtaiden kautta belgialaisiin olutpanimoihin ja lopulta huonekalupuuksi. Melkoinen reitti, jos näin on.
Sitten holviin
 Kuulimme seikkaperäisen selostuksen valko- , puna- ja rose-viinien valmistuksen eri vaiheista. Rypäleiden kuori- ja siemenmassa kuulemma palautetaan lannoitteeksi viinitarhoihin.
Tilalla valmistetaan viinin lisäksi myös kuohuviiniä ja portviiniä sekä ice wine –tyyppistä viiniä, jossa rypäleet ensin pakastetaan. 
Maistelua myymälässä


Tehdaskierroksen päätteeksi siirryimme myymälätiloihin tekemään ostoksia ja maistelemaan viittä eri viiniä: punaista, valkoista, roseta ja makeaa jälkkäriviiniä.
 
Monte da Ravasqueira, Riitta Reissaa, Horsexplore, ratsastusloma
Maistelimme viittä eri sorttia
Mukaan tarttui myös tuliaisia, etenkin niitä merkkejä, joita ei löydy Suomen Alkosta. Monte da Ravasqueira viinejä kun myydään maailmalle Kiinaa myöten. Kiinalaiset kuulemma ostavat portugalilaisia viinitiloja ja ryhtyvät alan ammattilaisiksi. Saa nähdä vaikuttaako se ajan myötä eurooppalaiseen viinikulttuuriin…
Tässä linkki reissun ratsastuspostaukseen MonteVelhossa.
Tässä linkki juttuun Monte Velhon lusitanokasvatuksesta
Tässä linkki Monte Velhon ratsastuslomiin
Reissussa mukana kotimainen laadukas ratsastus- ja lifetsyle  -merkki House of Horses.

tiistai 22. tammikuuta 2019

Talvi ei tunnu kouluratsastuslomalla Portugalissa



Monte Velhon ratsutila Portugalin Alentejossa toimii kaikkina vuodenaikoina. Piipahdin siellä tammikuussa Kavioliiton iloisessa porukassa: opettelin kouluratsastusta lusitanoilla kahdesti päivässä, ratsastin leppoisan maastolenkin korkkipuumetsässä, vierailin laitumella rapsuttelemassa kantavia tammoja sekä herkuttelin ja saunoin sieluni kyllyydestä.
riitta kosonen, riitta reissaa, kia herold, horsexplore, portugal, ratsastusjooga, ratsastusloma
Kian ja open kanssa tunnin jälkeen
riitta reissaa, Portugali, Monte Velho
Tunnin jälkeen. Kiitos kuvasta, reissukaverit!
Ratsastin reissulla neljällä eri dressage-lusitanolla. Kaikki hevoset olivat luonteeltaan kivoja ja opettivat eri asioita.  Working equitationissa(kin) meritoitunut Xico opetti minulle tasaista kättä ja rauhallista istuntaa, valkea opetusmestari Virtuoso siivitti minut passageen ja piaffiin (opettajan kutittaessa Virtuoson takajalkoja…), diesel-tyyppinen Zigzag korjautti istuntaani tehokkaammaksi ja pieni vikkelä tamma muistutti ulko-ohjan tuen ja sisäpohkeen merkityksestä. 

Nuori isäntä Diogo Jr opettaa

riitta reissaa, Portugali, ratsastus, Horsexplore, lusitano
Tämä lusitano osoittautui aika monen suosikiksi
Viikonlopun kulminaatio oli eittämättä piaffe-passage –setin kokeminen, mutta ehkä tärkeintä oli saada kokemusta siitä, miten suuri merkitys on ratsastajan rauhallisella, mutta tehokkaalla olemuksella, jossa kädet pysyvät hiljaa, pohkeet ovat tehokkaat, istunta on tiivis ja keskivartalon tuki vahva. Ratsastuksestani ei tullut mitään, jos keskivartalo lörpähti.  Eikä se pitkäksi aikaa ehtinyt lörpähtää, sillä tunneilla ratsasti kaksi oppilasta kerrallaan, joten opettajan apu ja huomio olivat lähellä. Opettaja antoi tilaa myös itsenäiselle harjoittelulle neuvomalla yhtä oppilasta kerrallaan. 

Sain reissullani tunteja eri opettajilta: GP-tasolla kisaavalta Joaolta, ratsutilan nuorelta Diogo Jr -isännältä sekä tallilla tuuraavalta brasilialaistaustaiselta Lorenalta. Kalustoon kuuluu muitakin GP-tasolla ratsastavia opettajia.
Joao-opettaja lusitanoa treenaamassa


Monte Velho on sikäli harvinainen kohde, etteivät kuvat tee sen kauneudelle ja tunnelmalle oikeutta. Tilan rakennutti runsaat parikymmentä vuotta sitten ratsastusta harrastava arkkitehti Diogo Lima Mayer, joka pyörittää tilaa sivutoimisesti perheyrityksenä. Ratsutilalla on lämmin ja kotoisa tunnelma, sillä isäntäperhe ottaa vastaan vieraat, kohottaa maljat tapaamiselle ja näkyy tilan toiminnassa miltei päivittäin. Paikalla on kasvot. 
Monte Velho, Horsexplore
Monte Velhon isäntiä: Diogo Sr, Diogo Jr ja Franciso

Tämän kappelin Diogo Sr rakennutti vaimolleen hääpäivälahjaksi. Myös hyvä poseerauspaikka

Monte Velho, Alentejo, Horsexplore
Ratsastuksen jälkeen altaaseen ja/tai porealteeseen?

Kas näin alkaa kolmen ruokalajin illallinen

Monte Velhon portti ilta-auringossa
Erityisen ihanaa oli vierailla Diogo Jr:n opastuksella tammalaitumella, jossa laidunsi joukkoa pyöreävatsaisia ystävällisiä tammoja. Monte Velhossa syntyy vuosittain 5-6 varsaa, joiden jalostuksessa pyritään kevyeen kaulan ja pään liittymään sekä kokoamista helpottavaa viistoa takaosaa. Kaunottaria kaikki tyynni! Tässä linkki postaukseen, jossa kerron tarkemmin lusitanojen kasvatuksesta Monte Velhossa ja edellisestä vierailustani tamma- ja orilaitumilla.
Tammalaitumella..

..tapaa ystävällisiä tammoja..

..joilla on paikalliseen tapaan lyhyet harjat...
 Kävin myös ratsastuslenkillä maastossa. Tällä kertaa ratsunani oli Conquistador, entinen kouluratsastushevonen, joka vanhoilla päivillään viihtyy maastolenkeillä. Sain varustuksekseni portugalilaisen satulan, kannukset ja raipan, jotta vanha ja viisas Conquistador muistaa pysytellä porukassa mukana. Joukossa oli myös säpäkämpiä tapauksia, joiden kanssa kannattaa pysytellä tiukasti oppaan takana. Maastolenkki pujotteli mäkisissä korkkipuumetsissä, ylitti pittoreskin ojan ja tarjosi pari ihanaa laukkapätkää niityllä. Siellä täällä sivuutimme Monte Velhon lehmälaumoja nautoineen ja vasikoineen ja kerran juotimme hevoset karjan juottolaarissa.
Kiitos tästäkin huikeasta maastosta paluu -kuvasta, reissukaverit!

Rio Grande

Monte Velhon lehmätkin ovat pittoreskeja?

Hepat juotetaan maastolenkin aikana
 Rusinana pullassa innostuimme lähtöpäivänä vielä joogaamaan patiolla ulkoaltaan äärellä  Kia Heroldin vetämän ratsastusjoogan tahtiin. Nivelet joustaviksi!  
Horsexplore, riitta reissaa, riitta kosonen, kia herold, monte velho
Joogaa & ratsastusta!
 Ratsastusreissumme päättyi sunnuntai-aamuna, ja koska lento Suomeen lähti vasta illalla, sisältyi ohjelmaamme myös visiitti paikalliselle viinitilalle. Teen siitä erillisen postauksen.
Tässä linkki kohteeseen. 
Tässä aiempi postauksiani Monve Velhosta.
Reissussa mukana laadukasta suomalaista House of Horses-ratsastusmuotia
Monte da Ravasqueira: vanha viinikärry...

...ja uusi tehdas
kavioliitossa 20 vuotta, riitta reissaa, horsexplore, monte da ravasqueira
Tehdaskierros alkaa!