keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Satulatta issikoilla –metsälenkkien aatelia

Ajatus ilman satulaa ratsastamisesta arvelutti pitkään, kunnes päädyin kaverien houkuttelemana satulattomaan issikkamaastoon. Aivan uskomattoman hauskaa puuhaa!
riitta reissaa ratsastaa issikalla talvimetsässä
First snow, silent forest, Icelandic horse, no saddle - heaven!
Olenkin nyt syksystä lähtien käynyt Fagerängissä issikoilla satulatta iltamaastoissa, satoi tai paistoi, oli valoisaa tai ei. Ja aina on ollut älyttömän hauskaa! 
issikoilla fagerängin metsissä
Autumn colors in a forest hack
Satulaton maastoseikkailu sujuu suurin piirtein näin: Ensin haetaan pörröiset issikat pihatosta, jossa ne ulkoilevat kavereiden kanssa. Kiltit issikat tulevat yleensä tyytyväisen oloisina tallibokseihin harjattaviksi, kaviopuhdistukseen ja varusteltaviksi. 
Satulan sijaan asettelen issikan selkään satulahuovan ja kiristän sään taakse huopaa pitelevän vyön, jossa on metallinen ”kauhukahva” tasapainohäiriötä helpottamaan.
riitta reissaa ja issikka lähdössä maastoon
Well equipped for the dark evening hack in the forest
Issikan suuhun sujautan kevyet pienet turparemmittömät kuolaimet. Tosin kerran sain alleni issikan, jolle ei oltu laitettu kuolaimia. Ihmettelinkin maastossa kun ei meinannut jarru mennä läpi! Mutta eipä sillä ollut väliä, sillä ratsuni laukka oli mukavan pehmeä ja heppa pysytteli mielellään porukan mukana. 
Nousen issikan selkään piharakennuksen portailta kurottaen ensin toisen koiven issikan yli ja istahtaen sitten selkään miten parhaiten osun. Kun ei ole satulaa, ei ole mihin tähdätä, ja selässä voi vielä hyvin korjailla asentoa.
riitta reissaa and the icelandic horse in the dark stable yard
Land carecully - the Icelandic horse is not as tall as you remember
Lenkiltä palattuani muistan tallipihalla hypähtää varoen alas, sillä ensin kahvavyö tökkää vatsaan ja sitten maankamara tömähtää vastaan yllättävän pian. Issikka on niin pieni. Yleensä jalkautumista seuraa Fagerängin sekalainen pihaseurakunta kanoja, kukkoja, possuja, koiria, kissoja ja eläköityneitä issikoita.
The stable yard gang 
Syksyn maastoilla liityin tallihenkilöstön vetämälle iltalenkille, jossa meidän satulattomien mukana oli myös satulallisia. Satulattomuuden makuun päästyäni en kyllä enää vaihtaisi satulaan – ainakaan näillä rauhallisilla issikoilla.
Satulatta on kiva ravata, töltätä ja laukata metsäautoteillä, sekä kopsutella käyntiä kanervien ja mustikanvarpujen reunustamilla metsäpoluilla. Hevosen liikkeet tuntuvat takamukseen ja selkään pehmeinä ja luonnollisina.
riitta reissaa in the forest with coz by cozmei riding skirt
The riding skirt by Coz by Cozmei warms the horse, too

Autumn light in the forest
Vaikein askellaji on ravi, joka pompottaa välillä niin, että otan tukea kahvavyöstä. Yleensä sekä issikka että minä rentoudumme kuitenkin lenkin edetessä eikä alkukankeuden jälkeen tarvitse ottaa tukea missään askellajissa.
Töltti on taivaallisen ihanaa! En ole mikään askellajiratsastaja, joten iloitsen, jos issikka nostaa ja pitää töltin luonnostaan, jolloin saan vaan nauttia pehmeästä tikityksestä.

Muistan miten ensimmäinen satulaton laukkapätkä arvelutti. Otin varmuudeksi enempi ohjaa ja jäkitin itseäni jaloilla kiinni hevoseen. Fagerängista on onneksi löytynyt aina kivoja ja kuuliaisia issikoita. 
riitta reissaa trotting and tölting without the saddle
Trotting, tölting and cantering without the saddle is fun when the gaits are soft
riitta reissaa hacking without the saddle
Where are the bridles!?
Sitä paitsi issikan nopeinkaan laukka ei huimaa enää päätä ratsastusmatkoilla kokemieni lämppärilaukkojen jälkeen. Annan siis issikan laukata intopinkeänä muun porukan mukana ja nautin menosta. Joillakin issikoilla laukka on niin pehmeä, että se tuntuu helpoimmalta askellajilta.
Issikoiden kanssa ei kelillä ole väliä. Kerran ratsastimme niin järkyttävässä kaatosateessa, että sain talliin palattuamme kaataa kengästä vettä pois. Ukkonen viskoi salamoita ja karjui metsässä, mutta issikat pysyivät rauhallisina. Kuuntelivat vaan korvat hörössä luonnon metelöintiä.
Wet wet wet.. we were caught by a strong thunder
Talven tullen illat pimenivät sysimustiksi. Talli lainaa ratsastajille kypärälamppuja, mutta viimeksi kuu valaisi hennon lumipeitteen enkä sytyttänyt lamppua. Vaikka minä en näkisi, hevonen näkee senkin edestä.
shine vest bu house of horses helsinki shines in the dark forest
The other rider wears the shine west, the other does not
Pimeinä iltoina kanssaratsastajien rivit ovat harvenneet. Nykyisin käymme satulattomilla lenkeillä muutaman kaveruksen voimin, yleensä ilman tallin opasta. Reipasotteinen kaverini tuntee maastot sen verran hyvin, että vetää lenkin.
Sitä paitsi issikat osaavat maastot ulkoa kertoen meille hienovaraisesti mitä askellajia missäkin kohtaa on yleensä menty ja kuinka pitkään. Täysiä ammattilaisia! Täytyy kuitenkin muistaa pitää myös oma pää, sillä kerran vetoissikka koukkasi kesken laukan muut perässään oikotietä kotiin päin, vaikka olisimme halunneet laukata suoraan. 
hacking in shine in the dark vests by house of horses helsinki
Shine Vests by House of Horses Helsinki do the job!

Finnish designers know the climate: Shining vests by House of Horses Helsinki and riding skirt by Coz by Cozmei
Mitä hyötyä satulattomuudesta on? Uskoisin sen parantavan takamustuntumaa ratsastukseen, auttavan istumaan syvemmälle ja rentouttavan jalat. Lisäksi satulattomuus on auttanut tunnistamaan oman lantioni vinouden, jota koetankin lenkin aikana tietoisesti suoristaa.
Mutta ennen kaikkea satulaton issikka on ihanan lämmin myös talvipakkasella!


Maastoilu pimeässä talvi-illassa on myös varustelaji: kiedon ratsastushousujen päälle COZ by Cozmein lämpimän villaisen ratsastus- tai ulkoiluhameen, jonka helman levitän lämmittämään myös issikan lautasia. Tässä linkki.
riitta reissaa wearing the outdoor skirt by Coz by Cozmei
Classic skirt by COZ by Cozmei
Riding skirt by Coz by Cozmei on riitta reissaa
Lady skirt
riitta reissaa in rider skirt by coz by cozmei
Rider skirt
Takin päälle sujautan House of Horses Helsingin Shine in the Dark-liivin, joka hohtaa kirkkaana vähäisessäkin valossa. Tässä linkki.
riitta reissaa in House of Horses Helsinki rain coat, vest and beanie
Finnish essentials: raincoat, vest and beanie by House of Horses Helsinki

Kiitos kuvista ridauskavereille! Mennään taas!
Millaisia ajatuksia ilman satulaa ratsastus herättää sinussa?

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Yellowstone, maailman vanhin kansallispuisto

Vietin elokuisen viikonlopun Yellowstonen kansallispuistossa luonnonihmeitä ja villieläimiä ihastellen. Koska käytettävissä oli vain viikonloppu, oli kansallispuistovisiitti suunniteltava tarkoin. Otin lipunoston yhdessä reittivinkit viralliselta puistonvartijalta, joka neuvoi kiertämään vuoropäivin kaksi nähtävyyksiä pursuavaa silmukkalenkkiä, jotka avautuvat puiston länsiportilta läheltä majapaikkaani West Yellowstonessa.
riitta reissaa by the grand prismatic in yellowstone
World's largest hot spring, the Grand Prismatic
Hyvä reittisuunnitelma oli tarpeen, sillä valtavassa, lähes 9000 neliökilometrin laajuisessa, kolmen osavaltion (Wyoming, Montana, Idaho) alueelle levittäytyvässä Yellowstonessa voisi viettää vaikka koko kesän vaeltaen, pyöräillen, ratsastaen, telttaillen, kalastaen ja vuoria kiipeillen.
Yellowstone has world's biggest concetration of hot springs
Lippu kansallispuistoon maksoi infopisteestä ostettuna 35 dollaria ja olisi ollut voimassa kuukauden loppuun. Ehkäpä pitkällä voimassaololla halutaan tasata matkailijavirtoja, sillä puistossa vierailee vuosittain yli 3,5 miljoonaa kävijää
Mekin päädyimme puistosta pois ajaessamme seisomaan porttijonossa, semminkin kun tien varteen osui peuralauma, jota lähes jokainen autoilija pysähtyi kuvaamaan.
Two rivers cross the Yellowstone park
Ajoimme kansallispuiston portista sisään lauantai-aamupäivällä aloittaen ensimmäisen päivän kierroksemme, joka painottui erityyppisiin kuumiin lähteisiin ja vesiputouksiin
Seuraavaksi päiväksi olimme suunnitelleet villieläinpainotteisen silmukan (kirjoitan siitä erikseen seuraavassa postauksessa). 
Yellowstone is a buffalo sanctuary
Some of the wildlife are quite used to people
Eipä silti aikaakaan, kun hahmotimme etäällä heinikossa kohoavan oudonsuuren kiven, joka hetken tiirailtuamme osoittautuikin maassa makaavaksi biisoniksi. Kurvasimme välittömästi lähemmäs ja ryntäsimme ulos autosta tähyämään noin sadan metrin päässä makaavaa biisonia, joka ei onneksi ollut meistä moksiskaan.
riitta reissaa in Yellowstone wearing house of horses helsinki
The "stone" out there is a buffalo
This was the first hot spring we saw
Aikamme biisonia ihmeteltyämme (autuaan tietämättöminä seuraavan päivän biisoniseikkailuistamme, joista kirjoitan tulevassa postauksessa) saimme samalla seisahduksella ihastella reissumme ensimmäistä kuumaa lähdettä. 
Niitä upeuksia riittikin koko päiväksi, sillä suurin osa maailman geyshireistä sijaitsee Yellowstonessa.  
World's largest geyser, Excelsior

House of horses Helsinki wear in Yellowstone
An endless chain of hot springs with sulfur smell

The colors of the springs come from bacteria
Vaikka geyshireja on paljon, ne ovat vain kolme prosenttia Yellowstonen noin 10 000 vulkaanisista kohteista, joihin kuuluvat geyshirien lisäksi kuumat lähteet, mutalähteet ja höyryä syöksevät halkeamat. Yellowstone sijaitsee silmin nähden geologisesti aktiivisella alueella supertulivuoren päällä.
Suurin osa Yellowstonen kuumista lähteistä kuplii pienimuotoisesti, mutta kuusi geyshiria purkautuu säännöllisesti jopa yli 30 metrin korkeuteen. Yksi niistä on Old Faithful, jonka noin runsaan tunnin välein tapahtuvaa purkausta mekin pysähdyimme seuraamaan erilliselle, katsojille rakennetulle katselualueelle.
Old Faithfull erupts regularily appr every 90 minutes

Visitor education centers, shops, restaurants, gas stations... everything works in Yellowston
Katselualueelle kerääntyi hyvinkin toista sataa katsojaa. Ei voi kuin ihmetellä miten sujuvasti kaikki oli organisoitu. Old Faithfull – geyshiren ympäristöön on rakennettu laajahko matkailupalvelukokonaisuus kauppoineen, ravintoloineen ja bensa-asemineen. 
Kaiken kaikkiaan Yellowstone oli hyvin varusteltu myös autoilevia matkailijoita ajatellen: tiet olivat hyvässä kunnossa ja pit stopeja oli sopivin väliajoin.

Geyshirien kanssa on oltava varovainen eikä merkityiltä poluilta saa poiketa. Puiston historiaan kuuluu tarina varomattomista turisteista, joista tusina on kuollut ja satakunta saanut pahoja palovammoja kuumissa lähteissä.
Mud pot


Travertine terraces at Mammoth Hot Spring limestone
Geyshirien lomassa pysähdyimme ihailemaan myös aavaa 136 neliökilometrin laajuista Yellowstone-järveä, joka on yksi Yhdysvaltojen korkeimmalla sijaitsevista järvistä (2376 m merenpinnan yläpuolella, puiston korkein kohta on 3462 m korkea). 
Rauhallista järvenselkää katsellessa oli vaikea ajatella pohjalla kuplivia kuumia lähteitä ja vulkaanista toimintaa, joka nostaa järven pintaa jatkuvasti.
Lake Yellowstone 
Päivään mahtui myös joukko eri kokoisia vesiputouksia, joista suurinta, Grand Canyonia, laskeuduimme katselutasanteelle ihailemaan jalkaisin. Kanjonin syvyys vaihtelee 275 metristä 809 metriin.
We walked down close to the waterfall

The Grand Canyon of Yellowstone


Yellowstonessa on mahdollista yöpyä myös puistoalueella esim. lodgeissa, mutta me majoituimme Montanan West Yellowstone-kylässä sijaitsevassa B&B-majatalossa melko lailla puiston länsiportin tuntumassa. 
West Yellowstonen katuja mitellessä olo oli kuin villin lännen elokuvassa: katuja reunusti matalien puurakennusten rivistö ja iltasella kulku johti tupaten täyteen Buffalo Bar -ravintolaan, jonka interiööriä koristi kaksi valtavaa täytettyä puhvelia.
West Yellowstone street view (constant Christmas...)
Yellowstonen vulkaaninen luonto tuhansine höyryävine, kuplivine ja vettä syöksyvine lähteineen on niin erikoislaatuinen, ettei alueen 1800-luvun alussa löytänyttä John Colteria uskottu, vaan Yellowstoneen viitattiin kuulemma naureskellen ”Colterin helvettinä”. 

Myöhempien retkikuntien raporttien, piirrosten ja tieteellisten artikkelien myötä Yellowstone alkoi saada enemmän huomiota, kunnes se 1.3.1872 perustettiin presidentti U.S. Grantin aikana maailman ensimmäiseksi kansallispuistoksi. 
Rautatien rakentaminen ja autoilun lisääntyminen kasvattivat puiston suosiota ja miljoonan vuosittaisen kävijän raja saavutettiin jo vuonna 1948.
Me by the Canyon

Lake Yellowstone
Puistoa valvoi ensin armeija, kunnes vuodesta 1918 lähtien tehtävä vastaanotti National Park Service.
Kansallispuiston suojelutapa on vaihdellut aikakausittain: alkuaikoina taisteltiin salametsästäjiä vastaan, kahlittiin eläimiä vieraille näytille ja sallittiin turistien ruokkia karhuja ja muita villielämiä. 1960-luvulta lähtien eläimistöön ja ekosysteemiin ei ole koskettu
Enää ei suosita tiettyjä lajeja, ei karsita kaikkia vieraslajeja eikä sammuteta metsäpaloja kuin erityisistä syistä. Vuoden 1988 suurpalo poltti yli 30% puistosta, mutta toisaalta uuden kasvuston sanotaan olevan terveempää ja taudeille vastustuskykyisempää.
By the travertine terrace at Mammoth Hot Spring
Tässä linkki juttuun koko USA-reissustamme (road trip sekä hevosaja Idahossa)
Tässä San Franciscosta Nevadaan
Tässä Nevadasta Yellowstonen
Tässä linkki hevosajoon Idahossa
Mukana reissuussa suomalainen ratsastus- ja vapaa-ajan laatumerkki House of Horses Helsinki.
Sekä lännenvarusteiden erikoismerkki Western Spirit.
https://westernspirit.fi/

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

USA-road trip, etappi 2: Matkalla Yellowstoneen


Juttusarja 10 päivän USA-road trip -reissusta jatkuu! Viime postauksessa hurautimme San Franciscosta Lake Tahoen kautta Nevadan Winnemuccaan. Nyt matka jatkuu, osoitteena Yellowstonen kansallispuisto.
riitta reissasi Yellowstonen kansallispuistoon
Good hair day in Yellowstone:)

Aamu valkeni Winnemuccassa aurinkoisena ja tie kutsui. Melko pian bongasimme tien vieressä Elko- kaupungin ja joukon stetsonpäisiä ratsastajia, jotka näyttivät kiertävän ravirataa. Mitä ihmettä?!? Kurvasimme välittömästi paikan päälle ja löysimme vuotuisen cowboy-tapahtuman moninaisine lajeineen, joukossa vasikanerottelua ja laukkakisa. Tapahtuma oli vasta alkamassa, joten emme ehtineet jäädä tempautumaan mukaan.

Welcome to the rodeo in Elko!

The rodeo was only starting when we were there

We found the local Boot Barn!
Ajopäivän piristysruiskeisiin sisältyi mm bensa-asemalla saamamme paikalliskommentti suomenkieliseen rupatteluumme ”You guys are not from Nevada, I can hear that – oh, your car is registered to California, ok!”. Miltäköhän suomenkieli oikeastaan kuulostaa Amerikan osavaltioiden murrekirjossa?
Traffic on the highway
One of the numerous pit stops for gas!

Hauskasta kommentista huolimatta täytyy ihmetellä, miten valtavan hyvin Suomi tunnettiin kaikissa vierailemissamme osavaltioissa oli sitten kyse huoltoaseman myyjästä, tarjoilijasta tai kauppiaasta. Kertoipa yelloswtonelainen matkamuistomyyjä kuuntelevansa joka aamu Sibeliuksen Finlandiankin – ja sanojensa vakuudeksi soitti meille kännystään näytteen.

West Yellowstone by night
Maailman ensimmäinen – ja vanhin – kansallispuisto Yellowstone levittäytyy kolmeen osavaltioon: Wyomingiin, Montanaan ja Idahoon. Saavuimme Montanaan West Yellowstonen kylään iltasella, majoituimme B&B-hotelliin ja suuntasimme paikallisbari Buffalo Bariin illalliselle. Näky oli kuin Klondyke-elokuvasta: baari pursui asiakkaita, pöydät notkuivat valtavia ruoka-annoksia, olutta piisasi ja koko komeutta vahtivat kahdessa nurkassa tuijottavat valtavat täytetyt biisonit!
Buffalo Bar interior design

riitta reissaa kosonen at Buffalo bar in Yellowstone
Vierailimme Yellowstonen puistossa kahtena päivänä tutustuen kahden ”silmukkareitin” antiin. Pysäytimme auton eri etapeille ja jaloittelimme ihmettelemään rikkipitoisia ja mutaa sylkeviä kuumia lähteitä, tunnin välein kymmenien metrien korkeuksiin purkautuvaa Old Faithful-lähdettä, kivettynyttä Mammoth-lähdettä, Yellowstone-järveä sekä jokea valtavine kanjoneineen ja vesiputouksineen. 
Riitta reissaa wearing House of Horses in Yellowstone
Hot spring, sulfur, mud, steam... in Yellowstone
 
Grand Canyon
Pisteenä i:n päälle otimme lähituntumaa biisoneihin, jotka valtasivat maantiet niin, että rangereiden oli tultava avaamaan reittiä tukevilla autoillaan.
The buffalos blocked the road several times

This is the safest distance to the buffalos...

Osa Yellowstonen eläimistä on niin tottunut autoihin (ja osa jopa ihmisiin), että onnistuimme kuvaamaan lähestulkoon hirvi-kaverikuvia. Biisonien kanssa kuvia ei pidä yrittää, ainakaan auton ulkopuolella.
Teen Yellowstonesta myöhemmin oman postauksensa.

Sain Yellowstone-visiitiltä mukaani myös harvinaisen matkamuiston: maantiepoliisin huomautuksen puuttuvista ajovaloista. Löysin ajovalonappulan samaan aikaan, kun taustapeilissä alkoi välkkyä kirkas sinivalkoinen poliisivalo. Ei muuta kuin ”pull over” ja papereita kehiin. Tonttuna turistina säästyin sakoilta, ja sen sijaan juttelimme mukavasti Suomesta ja murtomaahiihdosta. Seurue napsi ansiokkaasti kuvia tästäkin matkakokemuksesta!
riitta reissaa  and the police in West Yellowstone
Oooops! Yes sir, the head lights, sorry!
Mukana matkassa lännenvarusteiden erikoisliike Western Spirit sekä suomalainen ratsastus- ja vapaa-ajanmerkki House ofHorses Helsinki.
Tiiviin kuvauksen koko reissusta voit lukea tästä. 
Ja edellisen etapin San Franciscosta Nevadaan tästä
Tässä linkki Idahon hevosajo-kohteeseen.