keskiviikko 25. maaliskuuta 2026

Afrikassa ratsain, omia vinkkejäni

Ratsastussafari Afrikassa on ratsastusreissujen aatelia – eikä se ole henkisesti tai taloudellisesti niin saavuttamaton unelma kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Olen käynyt ratsastussafarilla Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa hyvin erilaisilla reissuilla, mutta kaikki kokemukset olivat upeita.

Opas Botswanan Tuli-safarilla

Tässä muutama vinkki kohteen valintaan. Linkit kohteisiin löytyvät postauksen lopusta:

Hinta-laatu -vertailu kannattaa

Ratsastussafarien hinnat vaihtelevat suuresti kohteesta riippuen. Upean safarin savannilla voi kokea suhteellisen edullisesti, erityisesti Etelä-Afrikkassa, Namibiassa ja Botswanassa. Esimerkiksi viikko Namibiassa täyshoitoineen maksaa edulliseen aikaan noin 1700 euroa ilman lentoja, mikä kilpailee hyvin kotimaan matkailun kanssa.

Turvallisesti resortissa vai savannilla yöpyen?

Olen ollut safareilla, joissa vaelletaan ja yövytään villissä luonnossa leijonien ja norsujen keskellä, sekä safareilla, joissa yövytään resortista käsin alueilla, joilla isoja eläimiä tavataan. Molemmissa on omat vahvuutensa.

Resortti-loma on rento, koska tiedät, ettei voi vahingossa törmätä liian lähelle leijonaa tai norsuja. Nähtävää riittää: antilooppeja, puhveleita, seeproja, kirahveja, mangusteja, pahkasikoja, gepardeja… Kaikki eläimet suhtautuvat hevosiin luontevasti, ja ratsukon pääsy lähelle on helppoa. Onhan hauskaa ottaa selfie kirahvin kanssa luonnon keskellä!

Hevosten elämä on resorteissa myös rauhallista: ne yöpyvät savannilla heinää mutustellen ja kopsuttelevat aamulla tallille aamupalalle. Iltaratsastukset Namibiassa päättyivät savannille katetulle drinkkipöydälle, jossa riisuimme hevosilta varusteet ja annoimme niiden laiduntaa vapaana. Hevoset olivat todella rentoja ja tekivät työnsä mielellään.

Iltaratsastuksen päätteeksi riisutaan hevosilta varusteet ja nautitaan iltadrinkit savannilla

Norsuja ja leijonia voi nähdä erillisillä jeeppisafareilla, joita monet kohteet järjestävät lisämaksusta.

Botswanan Tuli-safarilla vaelsimme 30 000 hehtaarin suojelualueella ja yövyimme leijonien ja norsujen mailla. Ennen safaria osallistujille järjestettiin testiratsastus, jossa harjoiteltiin laukkaa, lisäyksiä ja tiukkoja käännöksiä – testin läpäisy oli edellytys safarille. Jos testi ei mennyt läpi, matkailijalle järjestettiin vaihtoehtoinen safarikokemus. Safarilla oli kaksi aseistettua opasta: yksi edessä riistaruoskan kanssa ja toinen takana valmiina toimimaan tarvittaessa ”saaliina”. Oppaat olivat jatkuvasti yhteydessä alueen riistanvartijoihin leijonien ja norsujen liikkeiden ennakoimiseksi. Heidän ammattitaitonsa ja luontotietämyksensä oli huikeaa seurattavaa.

Testiratsastus on tarpeen, koska varotoimista huolimatta ryhmät joutuvat joskus pakenemaan pensaan takaa ilmestyvää norsua. Leijonaa ei paeta, jotta sen saalistusvietti ei heräisi – toinen opas vie ratsastajat tiiviinä ryhmänä turvaan, toinen jää leijonan luo.

Reissullamme bongasimme leijonalauman turvallisesti jeepistä ja seurasimme norsuja turvallisen matkan päästä. Muista kissaeläimistä näimme gepardin juuri kaatamansa antiloopin ääreltä. Gepardi hypähti heti pakoon, mutta palasi saaliinsa luo matkan jatkuessa. Huikea kokemus oli myös laukata seepra- ja puhvelilauman rinnalla!

Yöpyminen savannilla oli elämys: teltat ja leirit olivat varustettu sängyillä ja posliinipöntöillä. Teltasta ei saanut poistua yöllä eikä edes avata vetoketjua, ennen kuin oppaat toivat aamukahvin ovelle. Aamiaiselle sai tulla vasta kutsusta.

Norsu Namibiassa päiväretkellämme Etoshan kansallispuistoon


Mihin vuodenaikaan savannille?

Omat safarini osuivat kevättalveen ja kevääseen, jolloin kohteissani oli kuivahko kausi. Namibiassa sadekausi ohi ja Botswanassa isoimmat sateet olivat ohitse. Tuolloin eläimiä bongasi helposti kuivassa maastossa ja näki niiden kokoontumisen juomapaikoille. Namibian resortissa savannin elämää seurattiin myös lounasta terassilla nauttien. Savannille voi matkustaa ympäri vuoden: sadekausi tuo vehreyttä ja monille eläimille poikaset syntyvät tuolloin.

Huone Namibiassa

Ulkoilmakylppäri Botswanan savannilla

Kohteita myös ei-malaria -alueilla

Kaikkialla ei tarvitse varautua malariaan: malariattomia alueita ovat esimerkiksi Namibian Kambaku ja Etelä-Afrikan Tuli-safari. Omalla kohdallani pärjäsin hyvin ilman malarialääkkeitä, vaikka muutama reissukaveri otti varmuuden vuoksi. Kannattaa kuitenkin aina tarkistaa kohteen terveys- ja rokotustilanne ennen matkaa.



Perheen kanssa vai yksin?

Moni ratsastuskohde tarjoaa tekemistä myös niille, jotka eivät ratsasta. Savannilla voi tutustua alueeseen oppaan kera jeepein, polkupyörällä tai patikoiden. Kohteissa on usein myös muuta vapaa-ajan ohjelmaa. Namibiassa esimerkiksi ammuimme savikiekkoja ja harjoittelimme jousiammuntaa. Nykyisin kohteessa on myös ihana kauneushoitola ja joogasali.

Namibiassa järjestettiin vähän ratsastaneille oma käyntimaasto savannilla. Se toimii hyvin, sillä savannilla ei ole kiire: pääasia on bongata villieläimiä ja päästä niiden lähelle.


Linkkejä tämän postauksen kohteisiin

Muita safarilinkkejä

tiistai 3. maaliskuuta 2026

Pohjoisen ja etelän eksotiikkaa: Grönlanti, Namibia, Botswana, Costa Rica ja Tanska

 Ratsastusmatkakohteita valitessani mietin aika tarkkaan vuodenaikaa. Kesäisin on kiva nousta pohjoisen raikkaisiin tuuliin. Suomen talvipakkasten ja loskan aikaan mieli halajaa etelän lämpöön.

Viileistä kohteista mieleenpainuvin on Grönlanti, jossa ratsastimme issikoilla, joiden päätyö on lammaspaimennus. Hevoset kulkivat varmoin jaloin tutuilla vuorilla ja jäävuoristen vuonojen rannoilla. Reissu oli keskitempoinen: paljon käyntiä epätasaisessa maastossa ja mukavia töltti- ja laukkapätkiä. Parina yönä hevoset yöpyivät kotitilallaan ja muutaman yönä reissun päällä vuonon rannalla yhden oppaan jäädessä telttaan vahtimaan niiden yörauhaa – esim naapuritalojen issikoiden vierailuilta.

Ratsu jääkimpaleiden täplittämän vuonon rannalla ratsastuspäivän päätteeksi


Bonus-pohjoinen: Länsi-Tanskan Römö, jossa töltätään ja laukataan vinhaa vauhtia vuoroveden tiivistämällä Hattimeren hiekkarannalla. Vaikka lomakeskus ja ratsastusryhmät ovat melko suuria, on rannoilla valtavasti tilaa temmeltää. Myös reitti tallilta rannalle on hauska luikertelevine tölttipolkuineen. Loputtomat rantalaukat löytyvät siis yllättävän läheltä Pohjolasta.


Voit lukea Pohjoisen reissuista tarkemmin näistä linkeistä

Grönlanti

Islanti

Tanskan Römö

Etelän eksotiikan ykkönen on Afrikka, johon voi tutustua joko rohkeasti rajaamattomalla savannilla villissä luonnossa vaeltaen, tai turvallisemmin ratsastuskeskuksesta käsin alueella, jolla ei ole leijonia ja norsuja. Botswanan Tuli-safarilla ratsastimme ja majoituimme savannilla ja kuuntelimme teltoissamme leijonien öistä karjuntaa. Hevosille savanni oli peace of cake. Ne olivat tottuneet villiin luontoon ja osasivat myös  käskystä tarvittaessa singahtaa hallitusti pakoon vihaista norsua. Tuli-safaria ennen kaikille järjestettiin testiratsastus, jossa tarkistettiin hevosen hallinta eri laukkatempoissa käännöksineen. Vaikka reissu oli jännittävä, jäi se mieleen upeana elämyksenä savannilla, jossa villieläimet ovat isäntiä ja ihminen vierailija.


Astetta rennomman savannikokemuksen löytyi Namibiasta, jossa maastoilimme päivittäin savannilla upeasta resortista käsin alueella, jolla ei ollut leijonia ja norsuja. Selfien ottaminen kirahvilaumaa vasten oli siten huomattavasti rennompaa. Norsut ja leijonat kävimme bongaamassa erikseen jeeppisafarilla Etoshan kansallispuistossa. Afrikka on loppujen lopuksi ehkä suosikkikohteeni, sillä en ikinä kyllästy bongaamaan majesteettisia kirahveja ja vilkkaasti loikkivia antilooppeja. Hevosen selässä ratsastaen pääsee lähelle villieläimiä, sillä ne eivät tunnista ihmistä pedoksi ratsun selässä. Seuraava Afrikka-reissu olisi ihana tehdä joskus Etelä-Afrikaan Free State -alueelle.


Resorttimme Kambaku Namibiassa

Bonus-etelä: Costa Rica. Tapasin HIHSissä juuri Costa Rican ridareissulta palanneita tuttavia, joiden kanssa oli ihana vaihtaa kokemuksia tuosta maanmainiosta ticojen maasta. Costa Rican parasta antia ovat rantalaukat palmujen reunustamilla, vuoroveden tiivistämillä rantahiekoilla, joita on kuin helmiä kaulanauhassa. Huikea kokemus on myös laukata viidakkopoluilla apinoiden hyppiessä puiden oksalla ja kirkuessa meille kannustushuutojaan. Ratsuina meillä oli paikallisia criolloja ja criollomixejä, joita ratsastettiin ilman kuolaimia. Ihana kokemus!

Costa Rican loputtomia hiekkarantoja

Hyvin pysyivät criollot hanskassa ilman kuolaimia

Voit lukea Etelän reissuista tarkemmin näistä linkeistä

Namibia

Botswana

Costa Rica