Edullinen Andalusia: laukkasuoria oliivitarhassa (sisältää useita laukkavideoita)

Laukka kruunaa ratsastusmatkan.  Olin sitten koulu- tai maastoratsastusreissulla, odotan eniten laukkapätkiä. Niitä myös reissun jälkeen muistelen innokkaimmin. 

LAUKKASUORA AVAUTUU!

Ratsastuslomallani Andalusiassa koin toistaiseksi ”terapeuttisimman” ratsastustunti&maastoilu – kombon. Jokaiseen ratsastuspäivääni sisältyi sekä perinteisiä avo-, sulku- ja pohkeenväistöharjoituksia että rentouttavia maastoretkiä ihanine – osin vauhdikkainekin - laukkapätkineen.  

Mars maastoon!

Kaunista andalusialaista maaseutua

Etualalla viinitarhaa, taustalla Mollinan valkoinen kylä

Vaikka harjoittelinkin reissulla kouluratsastusliikkeitä, oli loman idea mielestäni rennoissa maastolenkeissä, jotka halkovat andalusialaismaisemaa oliivi- ja mantelipuuviljelmineen ja viiniköynnöspeltoineen.  

oliivipuita...

...viinitarhoja...

...mantelipuita...

 Reitit kulkevat selkeitä vakiintuneita väyliä, sillä ratsutilan omistava Hartfieldin perhe ei halua kuluttaa maastoa tarpeettomasti. Maastoratsastusryhmät jaetaan vauhdin mukaan ja ryhmää vetää 1-2 opasta ryhmän koosta riippuen.

Välillä mentiin pellon laitaa...

...välillä naapuritilan mailla...

Tässä laukkavideo kylätieltä

Parituntisten maastolenkkien lisäksi perjantaisin järjestetään kokopäiväratsastus luonnonhelmaan katetulle picnic-lounaalle.

Ratsut huilasivat varjossa

Herkkuja luvassa (kuva Heli Hirvelä)

Lounas-lasagne

Lounaaksi nautimme lasagnea luonnollisena kyytipoikanaan paikallista viiniä. Tässä vielä pieni videonpätkä picnic-tunnelmista.

Ratsastuskouluhevosten kanssa maastoillessani huomaan kuikuilevani mahdollisia säpsymisärsykkeitä. Sitä suuremmin ilahduin huomatessani, etteivät hevoset piitanneet tuon taivaallista maatilojen porteilla räksyttävistä koirista, vaikka ne tempoivat juoksunaruaan niin että rytinä kävi. Sivuutimme myös satapäisen ponnekkaasti määkivän lammaslauman, eivätkä hevoset välittäneet, vaikka lampaat karkasivatkin paimeneltaan hetkeksi letkueemme luo.
Hämmästyttävän viileästi ratsut katselivat myös mutkan takaa eteemme putkahtanutta hevosvaljakkoa – semminkin kun kuulimme etteivät olleet vmoista aiemmin nähneet. Ainoan järkytyksen aiheutti sadepäivänä vastaamme saapastellut sateenvarjokaksikko, joka sai yhden hevosistamme pyörimään karusellina ”petojen” ohi. 

Ei peolota valjakko...

... ei lammaslauma...

...ei puimuri...

Alla vielä videonpätkä huisin hauskasta ylämäkispurtista, jolle karautumme  tihkusadetta uhmaten reissumme viimeisenä päivänä. Hevoset pysyivät hyvin käsissä, vaikka niiden huomasi tietävän mitä on tulossa. Osa ratsastuista olisi spurtannut pidempäänkin, osalle ylämäen loppumetrit olivat selvästi kuntohaaste.

 

Paluu ratsutilalle oli pittoreski. Meidän helmikuisen reissumme aikana maisema loi kauniin kellanruskean kontrastin mäen päällä nököttävälle valkeaksi rapatulle ratsutilalle.

Ratsutila häämöttää mäen laella

Kotiportista sisään

Ihastuttava vastaanotto tallipihalla

Reissumme oli yhdistetty ratsastus&valokuvauskurssi, jolla toimi opettajana ammattivalokuvaaja Heli Hirvelä JauJau-islanninhevostallista.

Mukana reissussa laadukas suomalainen ratsastusvaatemerkki  www.houseofhorses.fi

Kiinnostuitko kohteesta? Ohessa linkit reissuni aiempiin postauksiin: kohde-esittely ja ratsastus-&valokuvakurssi Andalusiassa

Tässä edellinen juttu Andusian-reissulta (juttua rescue-eläimistä)

Tässä linkki Andalusian kohteeseen