Sari Pakulan opissa: Laukkaa pohkeenväistöstä

Muutaman viikon takaiset pohkeenväistöopit takaraivossani suuntasin taas Rauhalan tallille Pakulan Sarin tunnille tavoitteena jatkaa siitä mihin jäätiin: nyt lisätään pohkeenväistöön laukannosto. (Tässä linkki pohkeenväistötuntiin. Tässä perusistuntatuntiin ja tässä lisävinkkejä).

Ihana hulmuharja pohkeenväistön jälkeen

Saimme taas ratsuiksemme kelpo suomenhevoset. Teimme pohkeenväistöä käynnissä. Ensin teimme väistöt pitkää sivua pitkin hevosen etujalat uralla. Sitten siirryimme väistöihin keskihalkaisijalta uraa kohti sekä yhteen suuntaan että ”siksak” molempiin suuntiin suoristaen väistöjen välissä.

Painiskelin edelleen vanhojen tuttujen ongelmieni kanssa, mutta edellisen tunnin vinkit mielessäni sain pohkeenväistöt sujuvammiksi ja rennommiksi. Tässä haasteita:

Suurin haaste oli pitää hevonen suorana sekä väistössä että välisuoristuksessa. Etenkin oikealle väistäessäni hevosen kaula kiertyi liikaa poispäin liikkeestä enkä saanut ristikkäisiä avuja läpi. Piti oikein keskittyä ”vasen pohje väistättää, oikea ohja (ulko-ohja) varmistaa suoruuden”.

Pohkeenväistö paljastaa lantioni vinouden. Väistäessäni vasemmalle oikea istuinluuni pysyi aika hyvin satulassa, istuin suht suorana, painoni jakautui tasaisesti ja ristikkäiset avut tuntuivat luontevilta. Sen sijaan väistöissä oikealle vasen istuinluuni harhaili ilmassa, painoni valahti oikealle eikä hevonen saanut istunnasta selkeää väistöpyyntöä. Epämääräinen painonjakauma teki vasemmasta pohkeestani rauhattoman ja tehottoman. Kompensoin puutteita vetämällä pohjetta liian taakse. Näitäkin virheitä oli helpompi korjata, kun muistin pitää hevosen suorana säilyttämällä napakan ulko-ohjan tuen. Itse asiassa asetin hevosta välillä aavistuksen menosuuntaan.

Sitten laukannostot. Ne toteutettiin keskihalkaisijalta ja kolmeneljäsosa-uralta niin, että ratsastettiin ensin halkaisijaa pitkin suoraan, sitten väistätettiin suoraa hevosta jompaankumpaan suuntaan. Muutaman väistöaskeleen jälkeen siirrettiin väistättävä pohje edemmäs, nostettiin laukka ja jatkettiin laukkaa suoralla uralla.  Tämä harjoitus paljasti heti, jos ulkoavut jäivät löperöiksi. Jostain syystä laukannosto sotki pakkaa sen verran, että ulkoavut herpaantuivat hetkeksi ja hevonen kampesi ulos uralta. Piti opetella napakkuutta ja tasaisuutta.

Väistö oikealle, piti oikein keskittyä ulko-ohjaan

Ja laukka heppa suorana

Lopputunnin grande finalena teimme keskihalkaisijalta välisuoristuksen kera kaksi väistöä – ensin yhteen, sitten toiseen suuntaan – ja nostimme niiden välissä laukat. Siis ratsastimme käynnissä keskihalkaisijalle suoraan, väistätimme muutaman askeleen vasemmalle, nostimme oikean laukan, siirryimme takaisin käyntiin hevonen suorana, väistätimme muutaman askeleen oikealle, ja nostimme vasemman laukan. Siinä riittikin tekemistä, kun hevoset innostuivat laukasta ja olisivat mieluiten skipanneet välikäynnin ennen uutta väistöä ja laukkaa. Pikku hiljaa avut menivät kuitenkin läpi ja sain loppuun kelpo suorituksen.

Väistö vasemmalle (saisin olla suorempi)

Ja innoissaan oikeaa laukkaa

Loppuraveissa ratsuni oli niin menojalkainen, että sain vinkiksi tehdä puolipidätteet joka neljännellä askeleella.  Samalla piti varmistaa, etten jää kiinni sisäohjaan, vaan myötään selvästi pidätteen jälkeen. Vein myös kättä eteenpäin. Heppa rauhoittuikin selvästi. Vielä enemmän auttoi, kun jaksoin edes hetkittäin tiivistää pohjeavuja.

Menossa mukana ihana suomalainen ratsastus- ja vapaa-ajanmerkki House of Horses Helsinki