Pohkeenväistöä Sari Pakulan kanssa

 

Tällä kertaa treenasimme Sari Pakulan kanssa pohkeenväistöä. Se on liike, jossa lantioni vinous paljastuu armotta, ja jossa vinouden suoristus poikii heti tuloksia. Palkitsevaa siis!

Heidi ja minä Sarin tunnilla Rauhalassa. Ratsuina Kuva ja Iivari

Sari kertoi pohkeenväistö-liikkeen olleen aikoinaan hänellekin kimmoke miettiä ratsastusta fysiologisesti mahdollisimman oikein. Pohkeenväistö on ”suoruutta edellyttävä” liike, joten se on helppo ratsastaa oikein tai väärin ratsastajan vinoudesta riippuen.

Ongelmani pohkeenväistössä ovat melko tyypillisiä. Jos väistän oikealle, painoni putoaa hevosen oikealle puolelle, vasen pohkeeni pumppaa liian takana ja polvi nousee ylös, jolloin hevosen takaosa tunkee liikkeen edelle tai takajalat ei astu ristiin. Oikea jalkani jäkittää piikkisuorana ja passiivisena. Lisäksi tuuppaan hevosta lantiollani pohkeenväistön suuntaan. Suoritukseni kruunaa liikkeestä poispäin (eli sisäänpäin) kallistuva vartaloni. Esitys on siis huomattavan rauhaton ja tehoton.

Sari nostatti vasemman jalkani satulan etusiivekkeen eteen

Teimme pohkeenväistöjä keskihalkaisijalta uralle. Sari korjasi olemustani kierros kierrokselta niin, että pohkeenväistöt sujuivat lopulta suht siististi sekä käynnissä että ravissa. Tässä Sarin täsmäohjeet minulle. Otetaan esimerkiksi pohkeenväistö oikeaan:

Ensinnäkin varmistimme hevosen suoruuden niin, että menin muutaman askeleen täysin suoralla hevosella eteenpäin, sitten tein vain kaksi väistöaskelta, ja jatkoin taas suoraan. Siis suoraan – pari väistöaskelta- suoraan – pari väistöaskelta.

Ulkopuolelle, eli oikealle putoilevaa painoani ja sisäänpäin kallistuvaa ylävartaloani korjasimme asettamalla hevosta aavistuksen menosuuntaan. Se auttoi siirtämään ylävartaloani keskemmälle satulaan.

Lisäksi harjoittelimme vasemman lantionpuoliskon löytämistä (eli painon jakautumista tasaisesti).  Sari neuvoi irrottamaan vasemman jalan jalustimesta kesken liikkeen ja jatkamaan tällä tavoin pari askelta. Sen jälkeen nostin koko jalan satulan etusiivekkeen etupuolelle ja jatkoin pohkeenväistöä jalka ylhäällä rentoutuen. Jollain maagisella tavalla painoni siirtyi sen myötä enemmän vasemmalle, tai ainakin enemmän molemmille istutinkyhmyille.  Näin ollen en enää omalla istunnallani estänyt hevosen diagonaalista etenemistä ja näin lantioni pysyi suorassa. Itse asiassa hämmästykseni oli suuri, sillä ratsu jatkoi väistöä, vaikkei väistättävä pohkeeni koskenut hevoseen enää ollenkaan!  Liikesuuntaan ohjaava lantioni hoiti homman!

Suorana jäkittävää väistönpuoleista jalkaa rentoutimme lonkkanivelestä alkaen, jotta jalka ei toimisi stopparina, vaan hevosella olisi tilaa liikkua diagonaalin suuntaan. Tällöin pohjetta pystyy käyttämään tarvittaessa paremmin suoristamiseen ja eteenpäin viemiseen.

Sari antoi myös pari mielikuvaa pohkeenväistön miettimiseen. Ensinnäkin kannattaa miettiä koko ajan diagonaalisia apuja (koska pohkeenväistö keskihalkaisijalta on diagonaalinen eli viistosti eteenpäin suuntautuva liike). Kannattaa keskittää ajatukset liikkeen suuntaan ja apujen ajoitukseen, jottei avusta tulekin este hevoselle. Lisäksi voi ajatella väistättävän jalan polven suuntaavan vastakkaisen jalan nilkkaan liikkeen rytmissä. Silloin ei tule puskeneeksi hevosen takaosaa pohkeella liikkeen edelle. Ulko-ohjalla kontrolloidaan hevosen suoruutta pienin pidättein. Ylävartalolla voi ajatella liikkeen suuntaan, mutta ylävartaloa ei saa kallistaa.

Ensi tunnilla jatkamme tästä ja otamme väistön päälle laukannostot. Kerron sitten miten meni!

Harjoittelua, harjoittelua...

Kiinnostavatko Sari Pakulan vinkin? Tässä ja tässä edellisten Sari-tuntien vinkkejä.

Menossa mukana laadukas suomalainen ratsastus- ja vapaa-ajan merkki House of Horses Helsinki.