Sain kahdeksan vuotta sitten ystävältä
synttärilahjaksi aidon stetsonin. Haahuilin stetson päässä ympäri
olohuonetta, kunnes päätin kokeilla lännenratsastusta. Kokeilutunnin
jälkeen intouduin treenaamaan tavoitteellisesti, kilpailinkin muutaman vuoden
enkä lopeta lajia varmaan ikinä. Lännentekniikasta on ollut iloa myös ratsastusmatkoillani eri puolilla maailmaa.
|
Quartertamma The Blue Flame oli opetusmestarini lännenratsastuksessa |
Lännenratsastuksesta on hyötyä myös enkkuharrastajille,
sillä pitkin ohjin yhdellä kädellä ratsastaminen tehostaa istunnan käyttöä. Saman on todennut myös kouluratsastuksen hollantilainen maailmanmestari ja olympiamitalisti
Anky van Grunsven, joka on kisannut menestyksellä myös lännenratsastuksessa.
Treenaan "länkkää" lähinnä Jokirannan ratsastuskoulussa
Hyvinkäällä, jossa opetusmestarinani toimi vuosien ajan upea quartertamma
The Blue Flame. Flame opetti minulle yhden käden lännentekniikkaa kankisuitsilla
ja kisasi kanssani kivalla menestyksellä myös tuntiratsastajien
mestaruuskisoissa. Nyt ratsunani on nuori herkkä quarterruuna, jolla menen vielä kahdella kädellä ja nivelillä.
|
Flamen kanssa Trail-kisoissa Hyvinkäällä tekemässä L-peruutusta. Kuva Laura Alatalo |
Lännenratsastuksessa on lukuisia alalajeja. Itse keskityn All around- lajeihin ja sieltä erityisesti
Trailiin, joka mukailee karjatilan tehtäviä ja koostuu eri askellajeissa suoritettavasta
kartio-, puomi- , silta- ja porttitehtäväradasta. Trail on oikeastaan
temppurata, jossa ratsukko soljuu tehtävärastilta toiselle. Radan
onnistunut suoritus edellyttää saumatonta yhteistyötä hevosen kanssa. No, välillä on saumatonta, välillä ei:)
|
Tässä ollaan tultu radalta. Kisaan kyllä kypärä päässä. USAssa myydään kypärästetsoneita |
Näitä temppuratoja olen päässyt ratsastamaan myös Horsexploren
ratsastusmatkoilla Unkarissa ja Ruotsin Gotlannissa. Molemmissa kohteissa päiväohjelmaan kuuluu maastoilua, länkkäoppitunteja hauskoine tehtävineen, heppojen vientiä laitumelle - ja runsain mitoin paikallisia herkkuja:) Jos kiinnostaa,
tässä juttulinkit Gotlantiin ja
Unkariin.
|
Tekniikkatreeniä Gotlannissa... |
|
...ja Unkarissa |
|
Ja välillä maastoon: tässä Gotlannissa |
Innostuin kokeilemaan myös lännenratsatuksen
reiningiä, jossa tehdään laukkavoltteja, spin-piruetteja ja slide stop
-liukupysähdyksiä. Slide stop edellyttää erityiskenkiä ja pohjia, joten siitä olen treenannut vain alkeita. Spring Ranchilla
Itä-Suomen Alapitkässä pääsin reining-tekniikan lisäksi ”ajamaan” vikkeliä vasikoita. Siinä riitti puurtamista, sillä vasikat oppivat nopeasti jekuttamaan ratsukoita! Reining-tunteja olen saanut myös muilta maajoukkuratsastajilta, kuten Kari Vepsältä ja Maria "Wilma" Mustoselta. Lehmähommia, erityisesti
cutting-erottelua, olen kokeillut myös Launoisten kartanossa.
|
Vepsän luona opissa |
|
Lehmähommia Launoisten kartanossa |
Lännenratsastus alkaa profiloitua laajemminkin, sillä Suomeen ollaan kuulemma rekisteröimässä valmiusryhmää karjanajoon kykenevistä
ratsukoista, joita voidaan käyttää myös pelastustehtävissä.
Länkkä on vienyt minua ympäri maailman, myös pääkallonpaikalle Amerikan mantereelle. Olen ollut
ratsastuslomalla gaucho-karjapaimenten apuna argentiinalaisella karjatilalla
sekä hevosajossa Idahossa. Argentiinassa ratsastimme pampalla tarkastaen lihakarjan kuntoa ja hakien lehmiä aitaukseen erilaisia toimenpiteitä varten. Parhaimmillaan ajoimme satapäistä laumaa pitkin pampaa. Tässä juttua Argentiinan-reissusta.
|
Gaucho lassoaa lehmää hoitoa varten |
|
Minä ja argentiinalaiset gauchot |
Idahossa ajoimme monikymmenpäistä hevoslaumaa kolmen päivän ajan läpi vuorten ja tasankojen. Yövyimme teltoissa ja söimme nuotiolla valmistettuja pannukakkuja, ribsejä ja hampurilaisia. Tässä linkki juttuun Idahon hevosajosta.
|
Idahossa ajettiin hevosia. Jiihaa! |
Myös monilla maailman vaellustalleilla
hevosilla on lännensatula ja joillain vaelluksilla ratsastetaan
ohjat yhdessä kädessä. Esimerkiksi linnasta linnaan -vaellus Loiren
laaksossa Ranskassa vedettiin kokonaan yhden käden ohjalla ja kivaa oli! Tässä yksi juttu linnavaelluksesta Ranskassa.
|
Loiren ratsastusvaelluksella vierailtiin kuudessa upeassa linnassa. Tässä poseeraan Chambordin edessä |
Myös Costa Ricassa painelimme rantalaukkoja "lännentyyliin", tosin niillä hevosilla ei ollut muistaakseni kuolaimiakaan!
Ecuadorin tulivuorilla oppainamme oli paikallisia chagra-karjapaimenia. Kapusimme ratsain korkeimmillaan yli 4km korkeuteen ja näimme matkalla muun muassa vapaina laiduntavia hevoslaumoja.
Vaikka
lännenratsastus on muutakin kuin satula ja ohjasote, on kiva kun on jo koto-Suomessa
tottunut leveään ja kovahkoon lännensatulaan. Minusta se on nykyisin maailman
mukavin satula. Tässä linkki postaukseen Ecuadorista.
|
Costa Rican loputtomilla laukkarannoilla |
|
Cotopaxin juurella Ecuadorissa |
|
Pose chagra-oppaiden kanssa Ecuadorissa |
Ja loppuun vinkki Centered Riding – kursseista
kiinnostuneille: CR-opettelu on huikean tehokasta, kun alla on lännenhevonen,
jota ratsastetaan pitkin ohjin. Ilman ohjaa on kertakaikkiaan pakko keskittyä keskivartaloon,
istuntaan ja piiiitkiin jalkoihin. CR-kurssilla kävin Tosca-tilalla Mäntsälässä. Tässä linkki postaukseen Centered Riding-tunnista lännenhevosella.
Eikä tässä vielä kaikki: suomalainen
lännenratsastus on rikastunut tänä kesänä uudella lajilla: Cowboy Mounted Air
Shooting -ratsastusammunnalla, jossa pääsee ratsastaessa tarkkuusampumaan
tauluun ja ilmapalloon. Sitä en ole vielä itse kokeillut, mutta kirjoitin lajista
jutun Hippokseen 5/2020.. täytyy päästä kokeilemaan itsekin!
|
Ratsastusammunta on uusi laji Suomessa. Tässä kuva lajidemosta Jokirannan ratsastuskoululla. |
Postaan myöhemmin lisää lännenratsastuksesta
ja länkkätekniikasta.
Länkkähommiin kannattaa hankkia varusteet Western Spiritistä. Hyvin toimivat myös suomalaisen House of Horses Helsingin hevostytön tamineet.
Kiinnostuitko reissuista? Tässä linkki Horsexploren koko komeaan 200 kohteen valikoimaan. Lähetä viesti ja kysy lisää!
Nyt oon kyllä vähän kade sun stetsonista...
VastaaPoistaYmmärrän:) On muuten harvinaisen mukava ja käytännöllinen päähine. Vuosisataisen kehityksen tulos!
PoistaMua tuossa yhdellä kädellä ratsastuksessa mietityttää se, että eikö kropasta tule toispuoleinen, jos vain toinen käsi käyttää ohjaa? Kuvissa nuo ecuadorilaiset ja argentiinalaiset istuvat niin vinossa,etten osaa ajatella noiden hevosten olevan kovin suoria. Oma kroppa on sen verran kiero, että jos ratsastaisin paljon ohjat vain oikeassa kädessä, olisin entistä kierompi. Centered riding toki hyvä apuväline istunnan keskittämiseen, mutta se ei taida olla perinteisessä lännenratsastuksessa monissa paikoin kovin yleistä? Ei tarkoituksena tällä kommentilla lytätä lajia, kunhan mietiskelen :) -K-
VastaaPoistaJust hyvää pohdintaa! Ja juu, täytyy pitää huolta siitä, ettei tule vinoksi. Periaatteessa sen ei pitäisi tapahtua, koska hevosta pitää ratsastaa suorana. Mutta toki vaara vaanii. Itse koitan vaihdella kättä riittävän usein. Ja itse asiassa aika moni on lähtökohtaisesti vähän vino, joten "vastapuolen" yhdellä kädellä ridaaminen voi korjata tilannetta.
PoistaHyvä huomio tuo paikallisten vino istunta. Maailmalla näkee hevostyöläisillä niin omalaatuisia istuntoja että ihmetyttää miten hevoset kuitenkin toimivat niin hyvin. Tarkemmalla syynillä huomaa, että itse istunta on tiivis ja tehokas, vaikka selkä ei olisikaan dressage-suora. Eli jotenkin nuo vauvasta saakka satulassa roikkuneet oppivat tehokkaan istunnan vaikkeivät muuten olekaan ergonomian kukkasia.
Hei. Itse (vasta länkän aloittelija) kummeksun kommenttiasi, että CR ei olisi länkässä kovin yleistä. Ehkei tunneilla aina käytetä CR termistöä, mutta joka tunnilla istuntaa korjataan ja kehitetään: tehdään harjoitteita joissa vartalon linjaan kiinnitetään huomiota, tehdään lonkkia avaavia tai jalkoja pidentäviä harjoitteita sekä rohkaistaan istuinluiden etsintään ja niiden käyttöön. Samalla näin aloittelijalle etsitään mielummin keinoa käyttää tehokkaasti istuntaa ja hengitykstä pohjeavun apuna/kanssa, jolloin ohjasavun merkitys vähenee. Itsellä vielä matkaa tuossa kropan toimivuudessa ja tasapainossa ja iloitsenkin niistä hetkistä, jolloin saan hevosen siirrettyä askellajista toiseen pelkällä hengityksellä ja istunnalla, tällöin istuntani on yleensä tasapainossa, korva-olkapää-lantio-kantapää-linja kunnossa ja olen rento mutta ryhdikäs. Varmasti opetuksissa ja ratsastuskouluissakin toki eroja, itse olen onnekseni saanut laadukasta opetusta lännenratsastuksen perehtyessäni.
PoistaMia
NOihan se on, koskaan ei ole valmis kropan kanssa ja aina on hyvä miettiä CR-juttuja. Treenaan sitä mielelläni sekä itseni että hevosen vuoksi:)
PoistaEt tainnut ymmärtää kommenttiani. Puhuin lännenratsastuksesta yleensä. Ei nuo oikeat karjapaimenet varmaan mieti CR-juttuja, vaikka se Suomessa olisi lajissa yleisempää :D -K-
VastaaPoistaNo eipä ei:)
PoistaJa Riitalle: Tuo käden vaihtelu varmaan auttaakin siihen. Tiedä sitten kuinka moni vaihtaa kättä, kun toinen puoli luonnostaan toimivampi. -K-
VastaaPoistaTotta, on suuri kiusaus käyttää lähinnä toista puolta, tai ainakin olla vahvistamatta/harjoittamatta heikompaa puolta. Mietin laajemminkin olisiko hyvä askarrella kotonakin "väärällä kädellä" jotta puolierot kaventuisivat kaiken kaikkiaan.
PoistaSiitä taitaa olla jo lähes parikymmentä vuotta, kun kävin miehen kanssa yhdellä lännenratsastustunnilla Heinolan pohjoispuolella. Ei taida enää edes koko tallia olla. Ja oli kyllä molemmat kädet käytössä ja kieli keskellä suuta! En ole juuri hevosten kanssa ollut tekemisissä.
VastaaPoistaKiva, että olet kokeillut! Ja kyllä, länkkää mennään myös kahdella kädellä, esim osana hevosen treeniä. Lisäksi lajia opetellaan usein ensin kahdella kädellä nivelkuolaimilla.
PoistaOlisi mielenkiintoista joskus käydä kokeilemassa itsekin :)
VastaaPoistatunneilla vaan, mutta varoitus: voi jäädä koukkuun:)
PoistaTämä on mielenkiintoista. Toisaalta en varmaan uskaltaisi edes mennä hevosen selkään :)
VastaaPoistaalkeiskurssin kautta varovasti eteenpäin hyvässä opetuksessa, jos kiinnostaa:)
Poista