Riitta reissasi luurankonaisen klinikalle |
Peggy Brown pureutuu ratsastuksen luihin ja ytimiin |
Peggy Brown ja Sarah Harris kehittivät luurankopuvun Animation in Motion - Visible Rider -kurssia varten |
Luuranko-Peggya katsellessa oli helppo ymmärtää, mistä ratsastajan rasitusvammat juontavat,
miten yliryhtinen istunta jännittää ratsukon olemusta ja miksi ratsastajan
vinous vaikeuttaa hevosen kääntymistä.
Napa- tai lännenvyön komea solki -menosuuntaan! |
Kaikkien totuuksien äiti: Korva- olkapää- lantio- kantapää - linjaus |
Lännenmiehen luusto ei voi hyvin |
Peggy kouluttaa
myös suomalaisia CR-ohjaajia. Yksi koulutetuista on lännenratsastuksen
valmentaja, CR-ohjaaja ja kilparatsastaja Mari Valkonen, jonka Tosca-tilalla käyn silloin tällöin
CR-opissa. Ilman kättä ja kuolaintuntumaa ”pitkin ohjin” ratsastettava lännenratsastus paljastaa armotta istunnan,
keskikehon ja pohkeiden käytön puutteet.
Lännenratsastaja Mari Valkonen on myös centered riding - ohjaaja |
Mari muistuttaa
painoavun olevan aina päällä, joten
sen on oltava täsmällinen ja oikea, sillä hevonen koettaa aina tasapainottaa
ratsastajan pienetkin virheet ja horjahdukset.
CR-tekniikka on auttanut useaan perusongelmaani, joista moni johtuu ryhdittömyydestä ja
vinoudesta. Tässä sikermä minulle tärkeistä pointeista:
Lantio ja jalat: Mari aloittaa tunnit aina asettamalla
alkukäynnin ajaksi istuinluideni alle
pallot. Ne avaavat lantiotani ja auttavat jalkoja valumaan rentoina alas
pitkin hevosen kylkiä. Ravistelen jalat pitkiksi ja maadutan ne pehmeiksi
kuvitellen niiden painuvan kosteaan rantahiekkaan.
Samalla työstän
lantioon lievän koonnin kuvittelemalla, että hengitän kohti kevyesti köyristettyä ristiselkää. Jos koontia
uhkaa tulla liikaa, asetan toisen käden hetkeksi ristiselän päälle
muistuttamaan ryhdistä.
Olen huomannut
oikean lantion asennon auttaneen moneen ongelmaan, erityisesti jaloista
putoileviin jalustimiin.
Lännenratsastuksessa
jalat avataan lonkasta ulkokiertoon niin, ettei polvi purista eivätkä jalat
ajaudu liian eteen tai taakse. Leveä
lännensatula haastaakin ratsastajan polvet, jos varpaita työnnetään väkisin
eteenpäin.
Peggy hyödyntää ratsastuksessa tasapainosensoreita ja neuvoo etsimään oikean lantion
asennon keinuttelemalla istuinluita, kunnes niiden tasapainosensorit asettuvat
oikeaan asentoon.
Näin käy jos jäkittää jalkaterät väkisin eteen |
Oikea varvaslinjaus löytyy liikuttamalla jalkateriä
tuulilasinpyyhkijöiden tavoin eestaas ja pysäyttämällä liike luonnolliseen
kohtaan. Jalkapohjat asettuvat jalustimeen oikein, kun opettelee koputtelemalla
tunnistamaan jalkapohjan tasapainosensorin.
Annetaan Peggyn kertoa itse:
Annetaan Peggyn kertoa itse:
Pää ja olkapäät: Olkapäälinjaukseni petraantuu, kun
mietin ratsastaessani lapatukea sen
sijaan, että yrittäisin vanhanaikaisesti kiskoa olkapäitä taaksepäin. Pään asentoa puolestaan parantaa pieni
kaksoisleuka, katseen keskittäminen eteenpäin ja ”pupunkorvien” kuvitteleminen kypärän jatkeeksi. Niinpä, CR
perustuu klassisen ratsastuksen perusteiden lisäksi paljolti
mielikuvaharjoitteluun.
CR-tunneilla
puhutaan paljon ”pehmeästä katseesta”. Ymmärrän
sen niin, etten tuijota pinkeänä
eteen, tehtävään, hevosen niskaan tai minnekään muuallekaan, vaan pidän katseen
rentona, mikä rentouttaa koko olemustani, auttaa hahmottamaan reittiä
kokonaisuutena ja sujuvoittaa siirtymistä tehtävästä toiseen.
Kädet: Lännenratsastuksen yhden käden
tekniikka haastaa symmetrisyyteni. Pidän ohjia yleensä oikeassa kädessä ja olen
huomannut oikean hartian alkaneen työntyä ikävästi eteenpäin. Siihen auttaa
”ratsastuskäden” vaihtaminen sekä vapaan käden asettaminen ohjaskäden rinnalle
hartialinjaa tasapainottamaan.
Luusto rennosti ryhdissä |
CR on palkitsevaa. Kun CR-harjoitukset
sujuvat hyvin, onnistun
käyttämään uloshengitystä myös avuna siirtymisissä pysähdykseen, liikkeelle ja
askellajista toiseen – ihan ilman ohjastuntumaa!
Onhan sen hieno
tunne, kun katseen käyttö, kehon linjaukset sekä istunnan ja jalkojen
yhteispeli loksahtavat kohdalleen, ja onnistun kääntämään hevosta ohjat pitkinä.
Lännenratsastuksen
CR-tunnit havainnollistavat vastaan sanomatta, ettei hevonen käänny kallistamalla
vartaloa tai kääntämällä hartioita, vaan kiertämällä
lantiossa sijaitsevaa keskipistettä pitäen samalla molemmat istuinluut kiinni satulassa.
Tällöin oikeaan linjaukseen asetetut kädet ja jalat seuraavat mukana ja tukevat käännöstä pakottamatta. Ulkojalka kääntää hevosta satulaan painautuneen yläpohkeen (sisäreisi) avulla. Sisäjalka pysyy oikeassa kohdassa ja muistuttaa hevosta asetuksesta.
Tällöin oikeaan linjaukseen asetetut kädet ja jalat seuraavat mukana ja tukevat käännöstä pakottamatta. Ulkojalka kääntää hevosta satulaan painautuneen yläpohkeen (sisäreisi) avulla. Sisäjalka pysyy oikeassa kohdassa ja muistuttaa hevosta asetuksesta.
Kunnon treeni
ansaitsee kunnon varusteet. ”Länkkätunnilla” sonnustaudun mieluiten
cowgirl-tyyliin farkkuihin. Osana blogini kaupallista yhteistyötä testaan tänä
syksynä Old Sorrellin Annie-farkkuja,
joita Suomessa myy Western Spirit.
Mukavien, vyötäröltä puristamattomien ja hiertämättömin ”tasasaumoin”
ommeltujen Annie-farkkujen lahje on oikealla tavalla ”ylimittainen” niin, että
buutsi peittyy eikä lahje nouse ratsastaessa.
(Se vaan, että Anniet ovat kuulemma paljon paremman näköiset kuin normaalit farkkuni...)
(Se vaan, että Anniet ovat kuulemma paljon paremman näköiset kuin normaalit farkkuni...)
Western Spiritin ratsastusfarkuissa on hiertämättömät saumat ja oikean pituiset lahkeet |
Tässä linkit Mari
Valkosen Tosca-tilalle ja Ursula
Turtiaisen Millcreek Ranchille.
Tässä linkki Wester Spirit - varusteliikkeeseen..
Tässä linkki Wester Spirit - varusteliikkeeseen..
Hippoksessa 5/2016 on lisää Peggy Brownin
klinikasta.
Kiinnostaako
lukea klinikoista? Tässä knoppeja Kyran klinikoilta.
Olin viime vuonna katsomassa Peggy Brownin "Visible Rider"-demoa. Opetti todella paljon parissa tunnissa asioita joihin pyrkiä, oli ratsastuksen alalajina mikä tahansa. Lännenratsastajana tuo luonnollisuus tuntuu niin hyvältä, ja sen huomaa hevosistakin. Ihana myös tuo Tuula Ahosen Mihrab´s Wasina esittelyhevosena =D
VastaaPoistaTuon demon voisi käydä katsomassa moneen kertaan, jotta ideat porautuisivat verkkokalvolle ja kiinnittyisivät tiukasti alitajuntaan.
PoistaJa totta: ihana heppakun:)