Loiren linnat 4/6: Chaumont-linna ja ihana laukka joella

Edellisissä postauksissa kerroin reissumme 5 ensimmäisestä linnasta. Tässä postauksessa kerron Chaumontin-linnasta, jonka historiaan liittyy jopa USA:n sisällissota.

The castle of Chamont

Aloitimme uuden vaelluspäivän ratsastamalla heti aamusta kaupungin halki joelle, jossa kahlasimme vilvoitellen hevosten jalkoja. Virkein kavioin olikin mukava suunnata puistonurmille ja karauttaa laukkaa halki laajojen nurmikenttien.

Cooling the horses feet in a river on a trail morning

Cool&Fresh

Tämän päivän reitti johdatti meidät syvälle Ranskan maaseudulle mustiksi kulotettujen peltomaiden halki. Mustaa oli niin laajalti, että epäilimme tulen karanneen kulottajilta, semminkin kun bongasimme myös pystyyn palaneen puun.

We rode through fields that had been burned to improve the soil

Päivän kohokohta oli hillittömän hauska laukka Loire-joen kuivunutta pohjaa pitkin. Karautimme joenpohjaa minuuttikaupalla rantakadun reunaa myötäillen, ohitimme oman hotellimme ja nousimme lopulta reippaassa laukassa ylös kadulle. Jatkoimme kapuamista ylös linnavuorelle ja ohitimme Chaumont-linnan, jonne tulisimme myöhemmin tutustumaan jalkain. Tänään oli vain puoli päivää ratsastusta, sillä hevosille annettiin hyvin ansaittu iltapäivävapaa.

Climbing up the river bank after canter in the dry river

Did we stop?

One of those divine canter fields

Aamupäiväratsastus kesti kolmisen tuntia ja päättyi lounaaseen lehtipuiden varjostamassa picnic-pöydässä. 

Picnic the French way, s'il vous plait!

Water to the horses

Iltapäivän ohjelma oli vapaa: uima-altaalla oleskelua, kaupungilla käyskentelyä, vierailu Chaumont-linnaan. Panostin jälkimmäiseen, semminkin kun aurinko helotti taas 40 asteessa ja linnan keittiö sijaitsi ihanan viileässä kellarikerroksessa.

The dining room and massive fire place of the Chaumont castle

Chaumont-linna perustettiin alunperi vuonna 1000 ja se päätyi pian d’Ambois –suvun käsiin 5 vuosisadaksi. Renessanssiaikana Linna kehittyi d’Amboisin suvun ja kuninkaiden yhteistyön tuloksena yleensä suotuisasti, joskin Ludvig XI poltatti linnan 1400-luvulla maantasalle kostoksi aatelisten vehkeilystä. 

Linnan valtiailla oli usein paljon valtaa: 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa vaikuttanut Charles II d’Ambois oli kuninkaan ystävä, Pariisin, Milanon, Genoan ja Normandian kuvernööri sekä Ranskan marsalkka. Tieteen ja kulttuurin puolella hän oli Leonardo da Vincin ystävä.

1500-luvulla linnaa hallitsi Katariina de Medici, joka oli Henri II:n puoliso ja sittemmin leskikuningatar. Katariina osti linnan pitääkseen sitä väliasemana matkustaessaan Amboisin ja Bloisin linnoihin. Astrologiasta kiinnostuneen Katariinan aikana Chaumontissa nähtiin mm. Nostradamus.  Miehensä kuoltua Katariina luovutti/myi Chaumontin linnan kilpailijattarelleen, miehensä suosikille Diane de Poitiersille saadakseen häneltä vastaavasti takaisin Chenonseaun linnan (juttusarjani viimeisessä osassa kerron Chenonseusta).

The bedroom and meeting room of the castle

1600-luvulla Chaumontin omistus vaihtui useaan kertaan. Valistuksen ja Romantiikan aikana 1700-luvulla linnan osti nantesilainen laivanvarustaja Le Ray, joka perusti sinne lasi- ja saviastiatehtaat. Hän oli innokas USA-harrastaja, toimi Ranskan kuninkaan ja Benjamin Franklinin keskustelujen tulkkina ja vaikutti sisällissodan etenemiseen myös rahallisesti. Le Ray:n poika muutti Yhdysvaltoihin ja suku menetti Chaumontin linnan Ranskan vallankumouksessa v 1789.

Vaiherikkaan historiansa päätteeksi Chaumont myytiin sokeritehtailija Say:n suvulle vuonna 1872. Sukuun liittyi jalosukuinen prinssi, joten linnassa nähtiin arvovaltaisia kansainvälisiä vastaanottoja, joita kunnioittivat läsnäolollaan mm Englannin Edward VII, Portugalin ja Romanian monarkit sekä intialaisia maharajoja. Viimemainittujen ansioista linnan pihalla nähtiin muun muassa norsu. Pörssiromahduksen myötä linnan talous romahti ja se päätyi valtiolle 1930-luvulla.
 

The castle yard

Linnan pihalla komeilee kivinen talli, joka oli 1800-luvun lopussa Euroopan modernein. Tallissa oli tilavat tallit ratsuille, poneille ja vaunuhevosille. Koska ratsut olivat arvotavaraa, oli niiden pilttuisiin asetettu pehmusteita hankaus- ja törmäysvahinkojen välttämiseksi. Ponit näyttivät tarvitsevan erityishuomiota jo tuolloin, sillä niiden ovien lukot oli tuplavarmistettu.

Satulahuone oli moitteettomassa järjestyksessä ja sinne oli aseteltu näytille Hermeksen suunnittelemia varusteita ja ratsastusasu. Vaunutallissa oli ajopelejä moneen lähtöön: kylille, picnicille, asiointiin, juhlakäyttöön. Yhdessä huoneessa komeili Venäjän vallankumouksen jaloista turvaan tuodut venäläisen ruhtinas Orlovin ravikärryt.

The stables

Tidy and classy

The carriages of the Russian Orlov family

The tack room with Hermes equipment

Linnan ja tallin ympärillä avautuu upea englantilainen puutarha, jossa olisi riittänyt käyskentelyä moneksi tunniksi.

The castle garden

Meet the frogs!

Linnakatselmuksen jälkeen nautimme illallisen hotellin terassilla ja vetäydyimme nukkumaan heinäkuun helteen kuumentamiin huoneisiimme. Nukuin hyvin, sillä pidin huoneessa läpivedon.

Osa kuvista on reissukavereiden ottamia, kiitos!

Tarinaa jatkuu tulevissa postauksissa.

Tässä linkki tiivistelmä juttuun koko matkasta.

Tässä linkki edellisiin linnajuttuihin: Fougeres ja Tintin seikkailujen Cheverny,  Beauregard ja yöratsastus, Mahtava Chambord,

Tässä linkki kohteeseen

Matkalla mukana suomalainen vapaa-ajan ja ratsastuksen vaatemerkki House of Horses Helsinki