Suokit syystunnelmissa

Olipa ihana viikonloppu taas suokkiparatiisissa Turun tienoolla! Luonto vaihtoi väriä hohtavassa auringon paisteessa. Vaahterat ja haavat loistivat keltaisina ja punaisina vehreiden koivujen seassa. Suokit istuivat maisemaan hyvin, kuten aina – vuodenajasta riippumatta.

Korskeat nuoret suomenhevosorit ja urhea shettis

Tällä kertaa ratsastin lauantaina 1,5 tuntia koulua sekä parin tunnin maastot lauantaina ja sunnuntaina. Tämän viikonlopun ohjelmaan kuului myös sunnuntai-aamupäivän mittainen jousiammuntakurssi, joka sisältyy Horsexploren viikonloppupakettiin vain tiettyinä erikseen mainittuina aikoina. Muulloin Horsexplore-paketeissa keskitytään maastoon ja kouluun. Luonnollisesti pakettiin kuuluivat myös laidunvierailut tammojen&varsojen, nuorten tammojen sekä nuorten orien luo. Varsaterapiaa!

Tamma-varsa -laitumen rauhaa

Koulutunti suomenhevosilla on minulle melko harvinaista herkkua. Sitä hauskempi oli kokeilla, miten oma tekniikka toimii suokin ohjissa, ja mitä suokit minulle opettavat. Opettajana meillä oli tuttuun tapaan Satu, joka ei päästänyt meitä helpolla. Ratsuni oli mukavuudenhaluinen, mutta osaava ja ahkera, kunhan vaan osasin painaa oikeista nappuloista. Sen verran rankkaa treeni oli, että pari kertaa tiputin käyntiin ihan vaan vetääkseni henkeä, ja kerran sössin harjoituksen ihan vaan hataruuttani. Tunti oli kuitenkin erittäin nousujohteinen, ja loppua kohti kuljimme kauniissa muodossa ja reippaassa tempossa – ihan niin kuin pitikin (läpimärkinä hiestä, heppa ja minä).

Maneesissa on tilaa treenata

Satu antoi monta hyvää vinkkiä, joista päällimmäisinä jäivät mieleen nämä: Hevoset on heti alkutunnista saatava reagoimaan ”tässä ja just” sekä pysähdykseen että liikkeelle lähtöön. Muuten työskentelymoodi ei käynnisty kunnolla. Ympyrät ja voltit on ratsastettava tarkasti oikeaa reittiä ja tempoa, ja volttia jatketaan kunnes se onnistuu. Hevonen kunnolla eteen, ulko-ohja pitää ja sisäohja asettaa. Saa läähättää, kunhan voltti onnistuu. Lisäksi keskikäyntiin voi taikoa lisää energiaa heiluttamalla omia pohkeitaan (vähintään mielessään) vuoron perään käynnin tahtiin. Toimii oikeasti! Ehkä kiinnostavin havainto liittyi omaan jaksamiseen: Satu huomasi minun jäävän tuon tuosta hevosesta jälkeen. Eli vaikka pyysin hevosta eteenpäin, en itse seurannut riittävästi mukana. Se oli hevosestakin hämmentävää. Mutta olipa tosiaan tehokas 1,5-tuntinen suokkiopettelua. Tätä lisää!

Tämä tyyni aasi tarhataan mukaan rauhoittamaan toipilasheppaa

Ei suokkilomaa ilman maastoilua! Kävelimme, ravasimme ja laukkasimme varsinaissuomalaisessa maalaismaisemassa pitkin peltojen välisiä hiekkateitä. Sukelsimme kauniiseen metsään ja tupsahdimme sieltä sopivasti sänkipellolle laukkaamaan. Saimme valita hanatetaanko vai mennäänkö leideinä letkassa. Valitsimme jälkimmäisen. Hevoset pysyivät hyvin käsissä, joten ehkä se hanatuskin olisi ollut silkkaa terapiaa!

Halki peltoaukioiden...

.. ja metsien...

Sunnuntai-aamu tarjoili meille ratsastusjousiammuntakurssin. Postasin siitä erikseen jo aiemmin, löydät jutun tästä. Opettelimme ensin tekniikkaa maastakäsin, varustimme sitten hevoset ja siirryimme pellolle rakennetulle radalle. Vedimme ammuntasuoraa käynnissä, ravissa ja laukassa ja ammuimme minkä nokitukselta ehdimme. Tällä kertaa sihtini oli hieman hukassa, sillä nuoli viuhahti tuon tuosta himpun verran taulun ohi. Joko ammuin liian myöhään tai vapautin nuolen liian viipyillen. No, se selvinnee seuraavissa treeneissä. Kivaa kuitenkin oli! Sekä meillä että tammoilla ja varsoilla, jotka kerääntyivät seuraamaan touhuamme turvallisen matkan päässä omalla laitumellaan.

ON nastaaa!

Osuma!

Intopinkeenä seuraavalle kierrokselle

Ja sitten laidunvierailut. Edellisen kerran moikkasin laidunten asukkeja kesäkuussa, joten oli ihana nähdä miten varsat olivat kasvaneet ja keitä oli kesän mittaan tupsahtanut maailmaan! Varsat ja tammat laidunsivat valtavalla laitumella, kuka heinää syöden, kuka päiväunilla torkkuen. Kaikki suhtautuivat meihin positiivisen kiinnostuneina. Osa varsoista suorastaan kiipesi taskuihin. Lempeää porukkaa!

Tunnelmia varsalaitumelta

Nuorten 1-2 -vuotiaiden tammojen laitumella oli astetta enemmän liikettä ja energiaa. Tammat ravasivat tervehtimään meitä portille sellaisella intensiteetillä, että saimme olla tarkkoina ettemme jääneet lauman keskelle. Kaikki hamusivat rapsutuksia ja taputuksia. Tyylikkäitä neitoja!

Kertakaikkisen symppiksiä nuoria hevosia!

Orilaidun näytti alkuun tyhjältä, mutta Juha-isäntä sai houkuteltua orit esiin metsän siimeksestä. Näky oli hulvaton: urheiden tuuheatukkaisten suokkiorien seassa pinkoi pieni shettis, joka ei ollut koostaan moksiskaan. Shettiksellä oli pari hyvää kaveria, jotka tuon tuosta rapsuttivat sen harjaa. Kehuimme ja ihailimme oreja, jotka paistattelivat tyynesti suosiossamme.  Cooleja kundeja!

Cool &the Gang

Syksy on saapunut orilaitumelle

Kaverukset

Suokkiterapiaa on luvassa myös jatkossa. Stay tuned!

Varsinaissuomalaisia pitoherkkuja

Ruokasalin rauhaa

Tässä juttu kesäviikonloppustasuokkiparatiisissa.

Tässä juttu ratsastusjousiammunnasta.

Viikonloppupaketteja järjestää Horsexplore. Kysy lisää päivämääriä riitta@horsexplore.com

Mukana matkassa laadukas House of Horses -vapa-ajan ja ratsastuksen merkki. HoH:lla on muutakin kuin vaatteita, kannattaa käydä nettisivuilla! Itse tykästyin tällä kertaa mustaan Hustle Hoodieen, joka toimii todistettavasti nimensä mukaisesti monessa menossa!