keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Tölttitreenia ja maastoilua: Jau Jau!


Viime viikolla kurvasin ratsastuskavereiden kanssa Jau Jau -issikkatallille, jossa harjoittelimme ensin askellajitunnilla ja teimme sen perään tunnin maaston. Aloitimme issikkaillan harjaamalla ja satuloimalla hevoset, jotka oli korona-aikaa kunnioittaen tuotu avaralle tallipihalle hoidettaviksi. Sain ratsukseni aivan hurmaavan Ljufur-ruunan (suomeksi "lempeä"), joka oli taitava, yhteistyöhaluinen ja rento. Juuri sellainen, jolla on ilo oppia!
riitta kosonen ja issikka Ljufur Jau Jau tallilla
Ljufur oli nimensä mukaisesti lempeä
Jau Jaun perustaja ja omistaja Heli Keppola piti meille tunnin. Tunnen Helin aiemmin Horsexploren foto&riding – matkoilta Espanjasta ja Romaniasta, jossa ratsastuksen lomaan oli sovitettu Helin valokuvaopetusta.  Jahka koronatilanne rauhoittuu, on tulossa taas uusia foto&riding -kursseja!
Jau Jau:n omistaja ja opettaja Heli Keppola
Heli haluaa, että issikoita ratsastetaan hyvässä muodossa, yhteistyössä hevosen kanssa ja hevosen hyvinvointia kunnioittaen. On aina ratsastettava niin, että hevonen on tyytyväinen ja pysyy hyvässä kunnossa. Tavoitteena on, että hevonen ja ratsastaja pitävät huolta toistensa fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista.
Aloitimme tunnin kulkemalla kentän ympäri käyntiä samalla hengittäen nenän kautta sisään ja suun kautta ulos niin, että ikään kuin mukauduimme hevosen tilaan. Huomasin hevosen pitävän hengityksestäni ja harjoituksen keskittävän minut tiiviimme tunnin kulkuun. Hevonen parani entisestään kun Helin ohjeiden mukaan rullasin istuinluita hevosen askelien mukaan takaa eteen kuin polkimia takaperin.
Tunnilla
Heli antoi meille monta ahaa-elämystä, joiden tuloksena hevoset poikkeuksetta paranivat. Minua puhutti ajatus kehon jakamisesta kolmeen osaan, jossa alapalkki päkiästä polveen ajattelee alas ja taakse, keskipalkki polvesta lantioon ajattelee hieman eteenpäin ja yläpalkki navasta päälakeen on ryhdikkään rento ja ajattelee mieluummin aavistuksen taakse kuin eteen. 
Ylipäätään istuntani rauhoittui heti, kun keskityin kantamaan ylävartaloa rennosti ja ylväänä.

Hyödyllinen oli myös ajatus käsistä, jotka ovat nyrkkien osalta lähellä toisiaan, mutta tekevät aavistuksen tilaa kainaloiden tienoolla. Se rentoutti ja toi ilmavuutta olemukseen. Koetin myös miettiä, että käteni ovat pelkät staattiset solmut ohjissa, jotka jatkuvat kuolaimista kyynärpäähän, joten pidätteitä tekee pikemmin kyynärpää kuin käsi.
Että oli mukavaa ja seesteistä!
Harjoittelimme tunnilla etenkin tölttiä, koska se on issikoiden erikoisuus ja meille ”ei-issikkaharrastajille” melko eksoottinen askellaji. Aloitimme harjoituksen käyntivoltilla lyhyen sivun alussa ja siirryimme tölttiin seuraavalla pitkällä sivulla jatkaen pääty-ympyrälle.

Ljufur oli hieman vino, joten sain hyviä ohjeita hevosen suoristamiseen. Auttoi valtavasti, kun suuntasin katseen voltilla hevosen ulko-korvan yli sen sijaan että olisin tuijottanut voltin keskipistettä. Jotenkin ulospäin katsominen tasapainotti hevosta. Auttoi myös, kun nostin aavistuksen sisäkättä ja ohjasin ulko-ohjaa himpun ulospäin.
Tässä korjaillaan vinoutta
Oltiin kaikki oikein tyytyväisiä tuntiin! Sitten maastoon!
Ahaa-elämyksiä pitäisi päästä toistamaan kerta toisensa jälkeen, joten enköhän suuntaa Jau Jau -tallille uudestaan. 

Jatkoimme tunnilta maastoon tunnin kestävälle ihanalle retkelle, jossa kävelimme, tölttäsimme ja laukkasimme kauniita metsäteitä. Käyskentelimme puunjuurakkoisilla rehevillä metsäpoluilla ja ihmettelimme kesän vehreyttä.
Tunnelmia maastosta
Töltti- ja laukkapätkät olivat sen verran pitkiä, että ehdin aina ottaa hyvän tölttiasennon paino jalustimilla ja nousta laukassa pieneen kevyeen istuntaan – pieni riitti, sillä hevonen oli niin pikkuruinen. Tuollainen maastolenkki on puhdasta terapiaa. Elämän suolaa.

Muuten: Jaujau:n ratsastusfilosofiasta ja oppilaiden itsenäisestä kesäharjoittelusta on tulossa juttu Hippos-lehden elokuun numeroon 5/2020.
Riitta Kosonen, HoH hoodie ja Jau Jau:n issikka Ljufur

Ratsastan mielelläni suomalaisissa House of Horses Helsinki -varusteissa, jotka ovat toimivia, kestäviä ja ihanan näköisiä! Kuvissa ratsastusleggingsit sekä uutuus HoH Hoodie Vol 2,jota saa vaaleanpunaisena ja harmaana.

Kuvat tunnilta ovat Jau Jau -tallin ottamia. Tässä linkki Jau Jau -tallille.

12 kommenttia:

  1. Hevoset ovat kauniita eläimiä. Itse en ole pahemmin ratsastanut, mutta pidän hevosia herkkinä eläiminä, ja maaseudulla asuessani pyrin ottamaan aina hevoset huomioon samoilla reiteillä liikkuessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että huomioit hevoset liikenteessä ja muutenkin. Ihan liikaa syntyy onnettomuuksia siitä, että toiset ihmiset pelästyttävät hevosen, joka pakoeläimenä saattaa reagoida todella dramaattisesti. Kiitos huomaavaisuudestasi!

      Poista
  2. Ihania heppoja! Pitäisi nyt kesällä käydä moikkaamassa hevosia ja muita eläimiä pikkutyttösen kera :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ehdottomasti! Varmasti tykkää pikkuinen:). Samalla oppii positiivista suhtautumista ja myöhemmin huomioimaan hepat yhteiskunnassa:).

      Poista
  3. Niin kauniita hevosia :) Pitääkin mennä tuohon lähtallille vähän kokeilemaan ratsastusta taas.

    VastaaPoista
  4. Ihana maastoretki hevosen selässä! Tämä on niitä asioita, joita en ole ehtinyt tekemään tarpeeksi mutta aina ihastelen kun joku muu on ehtinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri noin: pitää varastaa aikaa. Elämä on valintoja.. olisipa enemmän aikka!

      Poista
  5. Kuulostaa kyllä mahtavalle paikalle!!
    ja tuli itsellekkin tuosta uusia ahaa-mietintöjä, nuo Helin metodit kuulostavat kyllä toimiville.
    Siitä on vuosia kun oon itse ollut hevosen selässä mutta hinkua olisi.. Tuo maastoretki on varmasti ihan huippu "terapiaa" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos jutusta on hyötyä !
      Minusta tämä oppitunti&maasto oli loistava yhdistelmä👍

      Poista
  6. Olen pikkutyttönä kokeillut ratsastamista kun kummitätini/tätini Uma Aaltonen oli hevosihminen ja hänellä oli monia hevosia. Silloin pelkäsi hevosta kun oli niin iso eläin. Enää en pelkää ja käyn aina silittelemässä heppoja kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Ehkä pitäisi aloittaa uudelleen... Ihania hevoskuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Uma Aaltonen oli hevosihminen!
      Kiva, että hepat kiinnostavat! Rohkeasti kokeilemaan vaan. Islanninhevoset ovat hyvä tapa aloittaa ja vaikka jatkaakin.

      Poista