Hanatusta ja rentoa metsälaukkaa Kroatiassa (mukana videoita ja hanskatesti)

Laukka on parasta. Erityisen hauskoja ja monipuolisia maastolaukkapätkiä olen saanut kokea Itä-Euroopassa.  Pari viikkoa sitten nautiskelin laukkalomalla Kroatiassa Zagrebin vuoristossa, jossa laukkakavalkadi oli kiitettävän vaihteleva.

Kyytiä antoi urhea englannintäysverinen

Laukkapotpuri

Kirjoitin myös Hippokseen artikkelin Kroatian ratsastuslomastani, mutta tässä tunnelmia laukkapotpuristani Zagrebin alueen varjoisilla metsäpoluilla, helteisillä niityillä, tiukoissa ylämäissä, kylän raiteilla – ja sänkipellolla.

Laukkamaastot vaihtelivat napakkapohjaisista peltoaukeista...

..varjoisiin metsäpolkuihin... ja alla videoilla lisää

Retkueemme ratsuina oli pari englantilaista täysveristä laukkahevosta sekä kroatialaisia puoliveriristeytyksiä. Tallin täysverihevoset ovat perua isännän suvun laukkahevosharrastuksesta. Isäntä Mišo Mraović oli aikoinaan myös kroatialaisen laukkaliiton puheenjohtaja. Nyt täykkäreitä oli jäljellä enää muutama, sillä turistikäyttöön sopivat paremmin puoliverisekoitukset.

Tallilla oli myös muutama kärryhommin valjastettava haflinger. Maastoilussa ei juuri käytetä kroatialaisia rotuja (kuten posavac, medimurje ja kroatiankylmäverinen), sillä ne ovat raskasrakenteisia kylmäverisiä.

Miso-isäntä osallistui välillä päiväratsastukseen

Kaikki ratsut nauttivat silminnähden laukkapätkistämme ja pysyivät hyvin käsissä. Laukkaaminen ei selvästikään ollut niille mikään painekattila-asia. Ei, vaikka elokuinen helle kipusi välillä 37 asteeseen. Niinpä leppoisat laukat varjoisilla metsäpoluilla rentouttivat ratsastajaa ja hevosta aidosti. Tässä pieni pätkä vehreästä metsälaukasta.

Safi-oppaan vetämät maastoretket vaihtelevat ryhmien tason mukaan. Meidän porukkamme oli tasaisen vauhdikasta, vaikka ikähaarukka vaihteli 17 vuodesta 72 vuoteen ja ratsastuskokemuskin viidestä viiteenkymmeneen vuoteen. Ryhmämme jäsenillä oli kuitenkin kaikilla ”nyt menoksi -asenne”, ja hyväkäytöksiset vaellushevoset paikkasivat lempeästi ratsastajien satunnaisia herpaantumisia tai virheitä.

Junnua, sennua ja siltä väliltä. Miesratsastajakin oli mukana, mutta taitaa syöttää heppaa sivussa

Laukkaloma sopii Kroatiaan hyvin, sillä vaikka maassa on muuten melko ohut ratsastushistoria, on laukkaperinne pitkä. Zagrebin ja Splitin lisäksi laukka on ollut voimissaan länsikroatialaisessa Sinj- kaupungissa, jossa vauhdikkaasti laukkaavat perinneasuihin sonnustautuneet ratsastajat ovat jo 1700-luvulta lähtien kisanneet tarkkuuskeihänheitosta vuotuisessa Alkar-juhlassa.  

Safi opasti ryhmän edessä, takana, sivulla...

...ja demosi laukkakisaohjasotetta

Tässä näytiksi videonpätkä yhdestä meidän reissumme lukuisista laukkakisoista. Kuvasin pätkän kypäräkameralla taka-asemista ratsunani puoliverinen Stella.

Aivan erityistä vauhdinhuumaa koin englantilaisella täysverisellä Car (Tsaari)- ruunalla, joka ei ollut aiemmin ollut matkailijoiden käytössä. Sen kuultuani jännitti vietävästi, etenkin kun olin aiemmin päivällä nähnyt sporttisen Carin pinkovan temppuratsastusammattilaisenakin itsensä elättäneen Safin hyppysissä. 

Car ja Carin kaverit: ratsastimme täykkäriä vuorotellen

Tässä käyskennellään, mutta kyllä piiskujen seassa laukattiinkin (kuva: Heidi Kosonen)

Car paineli mielellään letkan kärkipäässä, ja turvallisuussyistä Safi asetti välillä eteemme rauhallisemman ratsun. Alkujännitykseni Carin kanssa hupeni nopeasti, sillä ratsu osoittautui kuuliaiseksi ja rennoksi kaveriksi, joka olisi toki mielellään rökittänyt muut laukkakisassa, muttei karannut käsistä, vaikka heitin (tai luulin heittäväni) laukassa ohjat eteen. Ainoastaan sänkipellolla Car vastusti jarruttamista päätä viskoen. Carin pysäyttämiseen tarvittiinkin pellolla metri poikineen.

Ohessa video laukkakisasta pellolla, jonka päädyssä oli yllätysoja. No, olihan meitä varoitettu ojasta, ja Safikin yrittää näköjään pysäyttää minua, mutta enhän minä sitä kisahuumassa huomannut...

Kunnon laukka edellyttää kunnollisia varusteita. Tämä laukkapostaus on tehty kaupallisessa hanska-yhteistyössä ratsastustarvikeliike Hipposportin kanssa, josta sain testattavaksi Eurostarin kevyet, hengittävät ja kuvaamista helpottavat Screen-touch Riding Gloves -hanskat.


Tämäkin kuva on otettu Screen-touch Riding Gloves -hanska kamerakädessä

Hanskan peukussa ja etusormessa on palat, joiden vuoksi voi käyttää kosketusnäyttöä

Tässä hanska-analyysini: Kuvaaminen kännyköillä sujui hanskat kädessä mainiosti. Kamera-toiminto oli helppo napauttaa kännykästä esiin. Kamera ja video käynnistyivät ja sulkeutuivat hanskat kädessä moitteetta.

Vaikka hanskat toimivat kuvatessa, on kiva, että joskus joku muukin ottaa kuvan:)

Elokuun helteessä arvostin suuresti hanskojen huokoiseksi rei’itettyä kämmenosaa, jonka ansiosta kädet eivät kuumentuneet ahdistavasti edes lähes 40 asteen paahteessa. Huokoisuudesta huolimatta hanskat myös suojelivat hyvin maastoreitille kasvaneilta oksilta ja lehviltä. Hanskojen materiaali oli hengittävä ja hanskat mukautuivat käteen napakasti. Ja mikä tällä reissulla tärkeintä, hanskat pitivät ohjat hyvin otteessa myös kaikentempoisissa laukoissa.

Tässä linkki Zagreb Trail -kohteeseen
Tässä linkki Hipposportiin