Ratsastaja elefanttien jäljillä Botswanan Tuli-maassa

”Elefanttia lähestytään hiljaa. Jos se tulee kohti korvia heiluttaen ja kärsällä huitoen, on ratsukon pysähdyttävä ja peräännyttävä heti. Pakotie on varmistettava etukäteen”. 

Telefooni Afrikassa, Mashatun villieläinpuistossa




Riitta reissaa ja bloggaa

Näin neuvoi eräopas David meitä ratsastusmatkailijoita Botswanan Tuli-maan Mashatu-reservaatissa.  Ärsyyntynyt norsu voi rynniä 40km tuntinopeudella ja on erityisen kiukkuinen, jos tunkeilija osuu naaraiden, pikkunorsujen ja uroiden väliin.

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ratsastussafariyritys teettää asiakkailla yksitellen pakollisen testiratsastuksen, parin minuutin mittaisen kaksi tiukkaa käännöstä ja laukanlisäyksen sisältävän radan, joka paljastaa ratsastajan tasapainon ja hevosenkäsittelytaidon.  Testi on läpäistävä päästäkseen mukaan safarille. Reputtaneille tarjotaan kevyempää ratsastusohjelmaa. Limpopon safariammattilaisiksi kouliintuneet hevoset lisäävät turvallisuutta. Ne ovat eteenpäinpyrkiviä, pelottomia ja avuja tunnollisesti kuuntelevia boeperdeja, appaloosia, irlantilaisia urheiluhevosia sekä näiden sekoituksia. Villieläimet ei pidä hevosia saaliina tai uhkana, kunhan ratsukko kiertää eläimet sopivalta etäisyydeltä, pysyttelee yhtenä joukkona, eikä ratsastaja jalkaudu.

Varmuuden maksimoimiseksi eräoppaiden satuloissa on kivääri ja riistaruoska. Ruoskalla ei hutkita eläimiä, vaan paukautetaan tarvittaessa ilmoille voimakas pamaus. Hyvin koulutettu, taitava ja kokenut David ei onneksi ole joutunut 13-vuotisen uransa aikana kivääriä käyttämään. Ei edes silloin, kun lähettyvillä on hiipinyt leijonia tai gepardeja.

Safariopas David ja ase, jota ei ole tarvinnut käyttää 

Ratsastussafarilla yövytään teltoissa, joissa on kunnon sängyt

Mashatun villieläinpuistossa norsuja jäljestämässä

Mashatussa, Botswanan suurimmassa villieläinreservaatissa vaeltaa, lentää ja matelee valtava eläinrepertuaari

Joukossa on useita Afrikan jättiläisiä: elefantti, leijona, kirahvi, virtahepo, krokotiili, strutsi ja gnu.  Seassa on myös ”pienempiä” asukkaita, kuten seeproja, antilooppeja, guduja, hyeenoja, shakaaleja – sekä luonnollisesti ”Timon ja Pumba”, eli puuhakas pahkasika ja ystävänsä mangusti. Parhaiten Mashatu tunnetaan elefanteistaan, joita ratsastajat bongaavat yleensä jo safaritallin porttien ulkopuolella. Runsaat kevätsateet ja tulvivat joet olivat kuitenkin ajaneet norsut etäämmäs, joten viikon ratsastusmatkastani tuli jännittävä norsun jäljestysreissu.

Safaripäiväni käynnistyivät aamuviideltä hörppimällä teltalle tuotua kahvia.

Samalla sonnustauduin ratsastustamineisiin ja odottelin päivän valkenemista. Pimeään en saanut astua yksin, eikä teltasta saanut kurkistella öiseen luontoon. Eipä tehnyt mielikään, sen varmisti jokaöinen leijonien karjunta. Ulkona nautitun aamiaisen jälkeen noustiin ratsaille ja startattiin päivän seikkailuun.

Maasto vilisi elefanttien merkkejä, kuten hiekkaan painuneita pyöreitä jalanjälkiä ja heinäpitoisia jätöksiä. Täyskasvuinen, jopa seitsemän tonnia painava elefantti ahmii päivässä pari-kolmesataa kiloa ravintoa, joten jätöksiä löytyi tuon tuostakin, etenkin kun elefantin elimistö hyödyntää ruuastaan vain vajaat puolet. Havaitsimme pensaistossa myös kuiviksi kaluttuja oksia, joiden mineraalipitoinen nila on norsujen herkkua. Välillä liikkeellä oli vain yksi norsu, välillä eteemme avautui norsulauman polkema tantere kaluttuine risukoineen. Pitkin savannia havaitsimme norsujen mutakylpykoloja sekä puita, joita vasten norsut kiehnäsivät mutaista nahkaansa. Kiehnäyspuut ovat kovaa arvokasta materiaalia, josta valmistetaan muun muassa huonekaluja.

Norsujen ruokailupaikka

Safariopas esittelee norsun järsimää herkkuoksaa

Norsut kaivavat itselleen mukavia mutakylpykuoppia

Safariopas David esittelee kuolleen norsun kalloa

Norsun jäljestyksemme palkittiin kolmesti.

Onnistuimme bongaamaan norsut kolme kertaa eräänä sateisena iltapäivänä, kun kapusimme piiiiiiiiiitkän laukkapätkän jälkeen joen ympäröimän kumpareen laelle ja erotimme vastarannalla oudosti liikahtavan ”pensaan”, yksinäisen norsun. Pian silmä hahmotti toisenkin ”möykyn”. Ihailimme aikamme möykkyjen hiljaista liikehdintää ja jatkoimme sitten matkaa trumpettimaisen, Tarzan-leffoista tutun, norsuntöräyksen saattelemana.

Pian David pysähtyi äkisti ja pyysi meitä tiivistämään jonomme: etuvasemmalla seisoskeli muutama oksia hamuava norsu. Ohitimme elefantit tiiviinä hiljaisena ratsukkonauhana. Kohtasimme vielä yhden elefantin, mudan kuorruttaman yksinäisen, ilmeisesti laumasta häädetyn norsun, jonka kanssa etenimme tasajalkaa, kunnes norsu kaarsi verkkaisesti editsemme pensaikkoon ja heilutti hyvästiksi korvillaan ja kärsällään viestin: tiemme erkanevat nyt, älkää seuratko.

Ratsastusjoukko seuraa norsua kunnioittavan matkan päästä

Urhea ratsuni ja norsu

Vielä lähemmäs elefantteja pääsimme turvallisesti autosafarilla.

Mashatun safarilla eteemme avautui elokuvamainen näky, kun toistakymmentä eri kokoista norsua seisoskeli laakson pohjalla korviaan leyhytellen. Laakson laidalta askelsi kaksi urosten, naaraiden ja pikkunorsujen muodostamaa norsuletkaa.  Norsut sallivat meidän ajaa lähelleen parinkymmenen metrin päähän. Suurimmat norsut katsoivat meitä ohi kävellessään tarkasti, mutta pikkunorsut kipittivät keskittyneesti eteenpäin. 

Muutamaa päivää aiemmin, Etelä-Afrikan Entabenin autosafarilla päädyimme hetkeksi liian lähelle heinikossa ruokaillutta norsulaumaa, jolloin kookas uros marssi heinikosta valtavilla korvillaan uhitellen, kunnes peräännyimme muutaman metrin. Norsu jäi hetkeksi viereemme tuijottamaan, mutta käänsi sitten selkänsä ja jatkoi ruokailua. Jännittävä tilanne oli kuitenkin hallinnassa, sillä kuljettaja osasi tulkita norsun käskyjä ja me turistit muistimme istua ääneti penkissä raajat avoauton sisäpuolella. Näin norsut hahmottavat auton ääriviivat yhtenä rauhallisena kokonaisuutena.

Norsu häätää safariautoa kauemmas

Bloggaaja cokis-tauolla

Monumentaaliseen norsuun kapseloituu koko savanniluonnon viisaus. Norsuissa on jotain inhimillisen oloista. Niillä on hyvä muisti, ne katsovat kohdettaan ilmeikkäästi ja varoittavat tyylikkäästi etäisyyden säilyttämisestä. Lauman johtaja on viisas naaras, jota ei koskaan haasteta. Norsujen mahtavia maastomerkkejä seuratessa tuntee, miten  turha käsite aika on savannilla.

Ratsastussafarilla pätee:  ”jäljestäessä olet jo perillä”.
Tässä linkki kohteeseen: http://www.horsexplore.com/botswana-tuli-safari-2

Paluu safarileiriin ennen auringonlaskua

Entabenin villieläinpuisto auringonlaskun aikaan