Tanskan Mandö: seikkailu hyljesaarella

Joihinkin ratsastuskohteisiin on ihan pakko päästä uudestaan! Tanskan Römö on juuri sellainen. Kävin siellä ensimmäisen kerran toissasyksynä ja ihastuin Römön merelliseen luontoon ja ihaniin islanninhevosiin niin paljon, että varasin heti uuden matkan seuraavalle vuodelle. 

Ratsastusta laskuveden vapauttamalla rantahiekalla

 

Tanskan länsiranta tunnetaan loputtoman pitkistä hiekkarannoistaan, jotka tarjoavat upeat puitteet laukalle ja töltille. Maasto on muotoutunut tuhansien vuosien aikana Vattimeren viskoessa hiekkaa kivikauden aikaina muotoutuneen kallion päälle. Syvimmillään hiekkadyyni on 50 metriä syvä. Vuorovesi on voimakasta, eli ratsastajien täytyy tietää, milloin hiekkarannoille voi mennä ja millon sieltä täytyy poistua. Toki mukana on ratsastusopas, joka ottaa vastuun aikataulusta. Ratsastusvarusteiden kannattaa olla vedenpitäviä. Itse ratsastin sadetakissa ja kumisaappaissa, sillä kengät kastuvat ihan varmasti.

Tämmöinen ihana issikka Mandö-seikkailulla

Edellisellä kerralla majoituimme tallisaarelle Römöön, josta teimme päivittäin maastolenkkejä rannalle. Tällöin ratsastimme ensin metsän halki saaren länsirannalle, jossa loputon heikkabaana avautui. Valtavalla hiekkarannalla on muitakin vapaa-ajanviettäjiä, muun muassa leijojen lennättäjiä, mutta se ei haittaa, sillä kaikille on tilaa.

Tällä kertaa valitsimme Mandö-saariseikkailun. Majoituimme ensimmäiseksi yöksi Römöön, jossa aamiaisen jälkeen hoidimme hevoset kuljetusautoihin. Hevoset ja meidät vietiin autoilla paikkaan, josta ylitimme merenpohjan laskuveden aikaan Mandön saarelle. Oli huikeaa ratsastaa vuoroveden tahdittamaa reittiä! Vaikka olimme liikkeellä melko hyvissä ajoin, saimme kahlata tosissamme Mandön rantavesissä veden noustessa nopeasti. 

Hevoset Mandön majoitustalon pihatossa

 

Mandössä majoituimme pieneen maataloon, jossa hevoset yöpyivät pihatossa. Meille oli tuotu jääkaappiin viikonlopun ateriat valmiiksi.

Mandö on pienenpieni, runsaan 7 neliökilometrin laajuinen ja non 70 vakituisen asukkaan asuttama saari, josta löytyy kaunis valkokivinen kirkko, kauppa, sieviä pieniä omakotitaloja sekä lampaita. Saari on suosittu matkailukohde, mutta matkailua rajoitetaan muun muassa sillä, ettei saarelle rakenneta siltaa.

Vietimme Mandössä kaksi iltaa ja yhden ratsastuspäivän, jona oli tarkoitus tutustua saaren hylkeisiin. Alkutunteina hyljeretki näyttikin onnistuvan: menimme käyntiä, tölttiä ja laukkaa pitkin loputonta hiekkadyyniä kohti hyljealuetta. Merellinen luonto päätti kuitenkin toisin. Hiekkapohja oli runsaiden sateiden vuoksi poikkeuksellisen pehmeää, joten laukkasimme normaalia vähemmän. Se hidasti matkantekoa ja altisti meidät nousuvedelle. Tyyli yltyi korvissa vinkuvaksi ja merivesi alkoi kuohuten peittää hiekkarantaa. Jossain kohtaa oppaamme totesi, ettemme tule ehtimään hylkeiden luo, vaan meidän on käännyttävä takaisin saarelle. Se ei meitä haitannut, koska otimme reissun seikkailuna. Etenimme hitaana letkana vinkuvassa tuulessa ja hyisessä
vihmassa kohti saarta. Hevoseni pysähtyi välillä ja katsoi taakse ikään kuin tarkastaakseen, miten pitkälle merivesi on noussut. Piiiitkän taivalluksen jälkeen saavutimme saaren ja olimme taas "turvassa".

Tuuli ulvoo jo...

 

Rantaveteen merkitty "tie". Taustalla häämöttää traktoribussi.

Tällaisella hiekalla on ilo töltätä ja laukata

Vaikka hylkeet jäivät näkemättä, totesimme yhteen ääneen, ettei se ollut olennaista, sillä luonnossa ratsastaessa mennään luonnon ehdoilla. Tällä kertaa tansalainen meriluonto päätti näin, ja se sopi meille. Lisäksi ymmärsimme kokemuksen pohjalta poistua saarelta seuraavana päivänä ajoissa ehtiäksemme nousuveden alta illan lennoille Suomeen. 

Menenkö Römöön uudestaan? Kyllä varmasti joku päivä! Vaihtoehtoisia reittejä on monia: maastoilua tallisaari-Römössä, seikkailu Mandön-hyljesaarella tai saarihyppely eli saarille. Römön saari on helpoiten saavutettavissa, sillä sinne kulkee mantereelta kilomerien pituinen töyrästie. Mandö-saarelle pääsee laskuveden aikaan traktorien vetämillä valtavarenkaisilla traktoribusseilla - tai hevosilla, kuten me menimme. 

 

Matkustin Tanskaan suorilla lennoilla Helsingistä Köpikseen, josta vuokrasin lentokentältä auton ajaakseni hyväkuntoisia teitä pitkin ja upeita siltoja ylittäen noin 3,5-4 tunnin päähän Römöön.

Tässä linkki edelliseen Römö-seikkailuumme. Linkissä on lisää perustietoja tallista ja koko alueesta.

Ja tässä linkki Horsexploren ratsastuslomiin Tanskan länsirannalla.

Osa kuvista on omia, osa reissukavereiden. Kiitos kuvista!