Kouluratsastuksen yksilöopetusta Portugalissa

Tästä ei tehotreeni parane! Ratsastusmatkoilla Portugalissa on tunneilla yhdestä kahteen oppilasta kerrallaan, joten opettaja ehtii perusteellisesti tarkkailemaan ja kommentoimaan menoani. Erityisen tehokasta opettelu on Santaremissa, jossa Pedro-opettaja ottaa tunneille vain yhden oppilaan kerrallaan. Siellä en ratsasta askeltakaan ilman opettajan valvovaa silmää, neuvoja ja kannustusta. 

Tehokasta yksityisopetusta Santaremissa

Otan Santaremissa yleensä sekä kouluratsastusta että Working Equitationia (sekin yhden hengen tunnilla), josta postasin erikseen aiemmin. Working Equitation on niin hauskaa, että ajattelin jossain vaiheessa keskittyä siihen kokonaan, mutta itse asiassa WE herätti lisähalun opetella koulua, erityisesti laukanvaihtotekniikaa, painon käyttöä, kevyttä kättä ja tiivistä istuntaa. WE-tehtävät eivät näet onnistu, jos ei perusratsastus ole kunnossa. Tarvitaan siis juuri niitä asioita, joihin kouluratsastustunnilla paneudutaan. Ensi kerralla hyödynnän ehdottomasti yksityistunnit myös kouluratsastuksessa. Etenkin, koska Santaremin härkätaistelutaustaiset hevoset ovat kuuliaisia ja reaktiivisia, eli tekevät juuri niin oikein tai väärin kuin ratsastaja pyytää. 

Yksityksopetusta myös Working Equitationissa

Mitä koulutunneilla sitten tehdään? Tunnit rakentuvat käynti, ravi ja laukkaosuuksista. Santaremissa tehdään ensin käynnissä ja sitten ravissa erilaisilla urilla paljon taivuttavia liikkeitä, kuten avoja, vastataivutuksia ja sulkuja. Vasta kun hevonen on taipuisasti kuolaimella ja ratsastajan istunta ja painon käyttö kunnossa, alkaa laukkatyöskentely. Siinäkin käytetään taivutuksia ja edetään askel askeleelta niin, että laukka on tasapainoista ja koottua. Ratsukon kehittymisestä riippuen päästään työstämään laukanvaihtoja ja jotkut tapailevat piruettiakin. Tunnin lopussa saatetaan tehdä piaffia ja/tai passagea, riippuen hevosesta ja ratsukosta. 

Ratsukot menossa maastoilemaan

Mitä opin koulutunneilla? Opin ensinnäkin hyvää istuntaa, sillä keskityn jokaisella tunnilla istumaan tiiviimmin satulassa ja pääsemään eroon "vatkaavasta Shakira-lantiosta". Opin myös avujen käyttöä, sillä taivutuksia toistetaan niin kauan, kunnes kädet, istuinluut ja pohkeet toimivat oikein suhteessa toisiinsa ja hevoseen.  Pääsen usein maistamaan mansikkaa, eli opettelemaan laukanvaihtoja. Santaremissa pidän siitäkin, ettei hevonen vaihda, jos pyydän väärin.

Ratsutilalla järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Tällä kertaa häät tanssi- ja ratsastusesityksineen

Kyselin Santaremin tuntien antia myös reissukavereiltani. Tässä koottuja kommentteja:

”Avot ja vasta-avot ovat auttaneet hahmottamaan sisä- ja ulkopohkeen paikan tärkeyttä hevosen lapojen hallinnassa. Kun sisäjalka on omalla paikallaan ja ulkopohje aavistuksen takana, estää sisäjalka lapaa siirtymästä liikaa sisään ja paino jakautuu satulassa oikein, koska lantio avautuu liikkeen suuntaan ja sallii taivutuksen”.

”Ohjat yhdessä kädessä ratsastettava Working Equitation pakottaa ja havainnollistaa painoapujen treenaamista. Reissu kannusti ratsastamaan välillä ohjat yhdessä kädessä myös muulloin kun WE-tehtäviä oman hepan kanssa kotona ratsastaessani”.

”Mietin reissun jälkeen korostetusti lantion, ylävartalon ja katseen kääntöä taivutuksen mukaan. Lisäksi sisäpohje eteen ja painoa sille, samalla ulkopohje taakse. Ja on myös tärkeää olla ottamatta yhtään tukea käsillä (mikä käy helposti huomaamatta). On myös muistettava pitää ylävartalo pystyssä, vaikka kääntyy – ja keskivartalo rennon jäntevänä – eli perusasioita, joiden avulla kasaan ”pakettia kuntoon” monta kertaa tunnin sisällä”.

*Istuntaan ja kropan balanssin hallintaan tuli uusia keinoja. Luulin vuosien pilatestreenin saaneen kropan hallinnan hyvälle mallille, mutta Santaremissa kontrolli nousi potenssiin. Herkät ja taitavat hevoset olivat super, ja opin, että joka iässä voi kehittyä ratsastuksessa. Ei tarvitse olla erityisen taitava pärjätäkseen hyvin, kun opetus on ensiluokkaista.

*Pedro sai korjattua istuntaani hyvin. Käsien korjaus muutti jo asiaa, eli kun tunne ja tuntuma olivat kunnossa, se heijastui myös istuntaan. Sillä sitähän pitää kuunnella, mitä kankun alla tapahtuu!

Tuossa potpuri koulutuntien annista. Ja Santaremissa voi tosiaan tehdä muutakin kuin mennä koulua. Nimittäin opetella huippuhauskaa Working Equitationia sekä maastoilla. Me vaihdoimme kaksi oppituntia maastoratsastukseen joen varteen, jossa syötiin runsas picnic-lounas. Maastolenkki polveili peltojen, eukalyptumetsien ja kylän raittien halki. Välillä nousimme ylös, josta avautui upea maisema lähikyliin. Pisteenä i:n päällä polskutimme ja laukkailimme hevosten kanssa joessa.

Maastoretki joelle - tai joKEEN

Ja kyllä: seuraava reissu on jo varattuna!

Tässä linkki kohteeseen.

Tässä juttu working equitation -treenistä Santaremissa

Tässä juttu viime reissusta samaan paikkaan.