maanantai 16. heinäkuuta 2018

Monipuolinen lusitano!

Portugalin Monte Velhosta palattuani halusin tutustua lusitanorotuun tarkemmin ja kävin Pieneläinklinikalla kuuntelemassa FIAL:n (Suomen lusitanoyhdistyksen) Suomeen kutsuman tohtori António Vicenten luentoa. Vicente on väitellyt lusitanokasvatuksesta ja toimii lusitanojen arvostelijana. Tässä pähkinänkuoressa luentojen antia:
Lusitano-nimi juontaa Portugalin historiallisesta nimestä Lusitania. Vicente kertoi, että rotua alettiin jalostaa jo tuhansia vuosia sitten sekä maatöissä että nopealiikkeisessä gineta-kamppailu-&sodankäyntitekniikassa.
Vicenten mukaan lusitano on barokkihevosen arkkityyppi, ja lähes kaikilla nykyaikaisilla hevosroduilla on iberialaista verta, oli sitten kyse  Amerikan mantereen mustangeista, quartereista tai appaloosista (joiden iberoveri periytyy löytöretkeilijöiden tuomista hevososta), täysverisistä (joiden perustana ovat iberialaiset tammat, arabit, turkkilaiset ja marokkolaiset hevoset) tai lipizzanhevosista.
Monte Velhon kasvatti hevostilan sisäpihalla
Hepat asuvat valkeaksi kalkitussa tallissa
Monipuoliset lusitanot ovat ahertaneet erilaisissa tehtävissä: sodassa, maatiloilla, härkätaisteluissa, valjakkohevosena ja eri ratsastuslajeissa. Monet härkätaistelijat kasvattavat lusitanoja. Vaikka härkätaistelukulttuuri on hiljalleen hiipumassa, tarvitaan lusitanojen säpäkkyyttä working equitation (WE) -ratsastuksessa. Portugal ja lusitanot ovat lajin moninkertaisia maailmanmestareita. Viimeisen kuuden vuoden aikana 328  WE:n EM- ja MM-kisoihin osallistuneista hevosista 151 on ollut lusitanoja.
Suomessa WE:ta voi harrastaa esim. Ratsureimaranchilla.  Kävin siellä itsekin viime vuonna opissa, joten  tässä linkki WE-lajikokeiluuni.
Working equitation -harjoitus Ratsureima Ranchilla (alla kylläkin arabi)

Vicente kiittelee espanjalaisia, jotka toivat iberohevoset kansainvälisille kouluratsastusareenoille. Andalusialaisratsujen raivaamille areenoille on lusitanojenkin ollut hyvä marssia esiin. Ensin Rubiin ja muihin lusitanoihin ihastui kouluratsastusyleisö, ja pikku hiljaa tuomaritkin ovat alkaneet antaa parempia pisteitä – tosin Charlotte Dujardin kuulemma totesi lusitanoa kokeiltuaan sen olevan ihan kiva hevonen ”sitten kun jään eläkkeelle”. 
Charlotte Dujardin ja Valegro voitokkaina Aachenin EM-kisoissa vuonna 2015
Lusitanokasvatus on melko kapeilla harteilla. Portugalin lusitanoliiton (APSL) mukaan maailmalla on 4000-5000 siitostammaa, joista Portugalissa vajaa 2000, Brasiliassa 1000-1200, Ranskasssa runsaat viisisataa.  Lusitanovarsojan syntymiä rekisteröidään noin 35 maassa, ennen kaikkea Brasiliassa, Ranskassa, Espanjassa ja Meksikossa.
Kuriositeettina mainittakoon Thaimaa, jossa pyörii myös itsensä Luis Valencan tyttären Ana-Luica Valencan työstämä thai-versio kuuluisasta Apassionata-showsta.  Portugalissa kasvatus on keskittynyt Lissaboniin ja siitä itään Santaremin, Portalegren ja Evoran alueelle. Monte Velho sijaistee Evorassa.
Golegassa, lusitanojen pääkaupungissa, järjestetään vuotuiset lusitanofestivaalit

Portugalilainen hevosjalostus perustuu kuuden kantahevosen, eli viiden oriin ja yhden tamman, muodostamaan perustaan, jota maan neljä tärkeintä siittolaa vievät eteenpäin.  Ateenan ja Lontoon olympialaisissakin esiintyneet Guizo ja Rubi ovat vuonna 1748 perustetun Alter Real-siittolan kasvatteja.  Alter Real on Euroopan vanhin yhä samalla paikalla sijaitseva siittola. Valtion siittola Coudelaria Nacionalin hieman kookkaampia ja pidempiselkäisiä hevosia käytetään etenkin kouluratsastuksessa ja valjakoissa. Coudelaria D’Andrade sekä Veiga ovat erikoistuneet härkätaistelu- ja Working Equitation- hevosiin.
Veiga Ribatejon alueella
Alter Real - kuninkaallinen hevossittola
Portugalin kuninkaallisen ratsastuskoulun hevoset ovat Alter Real-linjaisia
 Lusitano ja andalusianhevonen ovat samaa iberialista rotua, jotka eriytyivät espanjalaisten perustettua PRE/Andalusialaisen kantakirjan vuonna 1942. Lusitanojen kantakirja oli rodun vähälukuisuuden vuoksi ensin avoin, mutta suljettiin vuonna 1989, jolloin perustettiin myös rotuliitto APSL.  Kantakirjassa huomioidaan syntyneet varsat, eri tasoiset kasvattajat ja meriitit. Testauksessa huoioidaan myös eri lajit. Joku hevonenhan saattaa olla loistava härkätaistelija, vaikkei sen käynti tekisikään vaikutusta.  Lusitanojen pedigree-tietoja löytyy yli sadan vuoden takaa.
Kyrakin pitää lusitanoista
Pisteytyksestä riippuen orit saavat astua tietyn määrän tammoja. Jostain syystä laatuorit astuvat melko vähän, yksi ori viittä tammaa kohti. Portugalilaisista on mukavaa omistaa hieno ori, se riittää.
Myös suomalaisten kouluratsastusikoni Kyra Kyrklundilla on lusitanotuntumaa. Hän on tuttu myös Monte Velhossa, kisasi aikoinaan omalla Rico-lusitanollaan ja valmentaa portugalilaisia kouluratsastajia.

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Dressage-lusitanokasvatusta Portugalissa (mukana laidunvideoita)



Iso kimmoke ratsastuslomalle Portugaliin on lusitanohevonen. Lusitano on kuulemma maailman vanhin satuloitu hevosrotu jota ”jo muinaiset roomalaiset ja kreikkalaiset” pitivät maailman parhaana ratsuna. 
Lusitanotamma varsoineen Monte Velhossa
Portugalilaisella Monte Velho- ratsutilalla saan lusitanoterapiaa joka lähtöön: tehokasta kouluratsastustreeniä, rentoja maastolenkkejä ja näppituntuma laadukkaiden dressage-lusitanojen kasvatukseen
Monte Velhon perustaja ja omistaja Diogo Lima Mayer Sr. on kasvattanut lusitanoja kohta kolmekymmentä vuotta. Kasvatustyö käynnistyi ratsastusharrastuksen myötä, joka puolestaan alkoi lääkäri suosituksesta Diogon saatua sydänkohtauksen alle nelikymppisenä. Diogo otti ratsastustunteja mestari Nuno Oliveiran oppilaalta Pedro Yglesiakselta, osti ensimmäiset lusitanonsa ja hankki pian lusitanokasvatusta varten Monte Velho- maatilan, jonka remontoi arkkitehdin otteellaan upeaksi lusitanotilaksi ja ratsastuslomakohteeksi.
Monte Velhon isännät: Diogo Sr., Diogo Jr, ja Margarida Lima Mayer
Monte Velhon rauhaa
Monte Velhon dressage-lusitanot ovat saaneet hyvää mainetta. Kasvatustyö perustuu kouluratsastuksessa ansioituneisiin ori- ja tammalinjoihin, kuten Alter Real-siittolan tammat, ja orit Xaquiro ja Hostil. Onpa perimän joukossa neljän tähden valjakkoratsu Quo-Vadiskin. Monte Velhon hevoset ovat melko kookkaita, hyvärakenteisia ja niillä on kouluratsastukseen hyvät askeleet.
Diogo Lima Mayer, Ecuador
Diogo Jr ja Equador portkkanavenytyksessä

Diogon tavoitteena on mantelin muotoinen pää
 Palkintoja on ropissut sekä askellajiarvosteluissa että kouluratsastuskilpailuissa. Tänä kesänä Monte Velhon kolmevuotias kasvatti voitti kultaa Cascaisin kansainvälisillä lusitanofestivaaleilla.
Isäntäväen syleilyssä
Pääsin Monte Velhossa isäntien opastuksella käyskentelemään ori- ja tammalaitumille. Tammat laiduntavat varsoineen suurella korkkipuiden varjostamalla laitumella ja tulevat mielellään tervehtimään vieraita. Tammojen portugalilaiseen tyyliin lyhyiksi leikattuja harjoja rapsutellessa oli mukava kuulla Diogon kertovan kasvatustyöstä. 
Tammat ja varsa kukkaislaitumella

Tammat tulevat tervehtimään vieraita
Tervehdyksistä tuli sydämellisiä

Monte Velhossa syntyy vuosittain viitisen varsaa, ja kasvatus tähtää kansainväliseen dressage-tasoon. Ratsujen ihannekorkeus on 167cm (hieman peruslusitanoa korkeampi). Lisäksi tavoitellaan pitkähköä kaulaa, mantelinmuotoista päätä ja näyttävyyttä askeliin. Diogo haluaa parantaa erityisesti käyntiä ja ravia, sillä vaikka lusitanot osaavat luontaisesti koota ja tasapainottaa itsensä kauniiseen laukkaan, sivuttaisliikkeisiin ja piruettiin, niiden käynti saattaa jäädä lyhyeksi tai tikittäväksi. Myös ratsastettavuuteen ja mukavaan luonteeseen panostetaan. Monte Velhon hevosia myydään myös ulkomaille, esim. Espanjaan, Ranskaan ja Meksikoon.
Yltäkylläisen ystävällisiä lusitanotammoja

Isäntä on ylpeä tammoistaan ja varsoistaan

Pääsin tervehtimään kahta parivuotiasta oria valtavalla, niittykukkien ja korkkipuiden täplittämällä orilaitumella. Orit laukkasivat luoksemme puiden siimeksestä uljaat harjat hulmuten.  Ne kuikuilivat vieraita ensin hieman epäillen, mutta alkoivat sitten uteliaasti nuuhkia meitä, toinen rohkeammin, toinen aremmin. Oreja totutetaan ihmisiin vähitellen. Kolmevuotiaina niiden kanssa aloitetaan kevyt treenaaminen.
Orit laitumella

Diogo ja orit
Lusitano-nimi juontaa Portugalin historiallisesta nimestä Lusitania. Vicente kertoi, että rotua alettiin jalostaa jo tuhansia vuosia sitten sekä maatöissä että nopealiikkeisessä gineta-kamppailu-&sodankäyntitekniikassa.
Vicenten mukaan lusitano on barokkihevosen arkkityyppi, ja lähes kaikilla nykyaikaisilla hevosroduilla on iberialaista verta, oli sitten kyse  Amerikan mantereen mustangeista, quartereista tai appaloosista (joiden iberoveri periytyy löytöretkeilijöiden tuomista hevososta), täysverisistä (joiden perustana ovat iberialaiset tammat, arabit, turkkilaiset ja marokkolaiset hevoset) tai lipizzanhevosista.
Monte Velhon kasvatti hevostilan sisäpihalla

Hepat asuvat valkeaksi kalkitussa tallissa
Tässä linkki Katja Kokon ja tässä sekä tässä linkit Katja Ståhlin postauksiin Monte Velho-reissultamme.
Mukana matkassa Hipposport ja Horsexplore.

https://hipposport.fi/

https://www.horsexplore.com/

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Andien ketterät criollot



Ratsastusmatkailun suola ovat erilaiset hevosrodut ja –kulttuurit. Etelä- ja Väli-Amerikan reissuilla Argentiinassa, Costa Ricassa ja Ecuadorissa sain ratsukseni criolloja ja niiden sekoituksia. Ihastuin näihin nöyriin, ketteriin ja kestäviin hevosiin ikihyviksi!
Criollon ja arabin sekoitusori Ecuadorin tulivuorilta
Criollot ovat kestäviä, varmajalkaisia, vahvoja sekä luonteeltaan helposti koulutettavia. Puhtaat criollot ovat melko pienikokoisia, säkäkorkeudeltaan noin 145cm, mutta erittäin monipuolisia. Niitä käytetään karjahevosina, rodeossa, harrasteratsuina sekä maastossa ja matkaratsastuksessa.  
Criollot periytyvät 1500-luvulta espanjalaisvalloittajien tuomista andalusialaisista ja berberihevosista, joista osa eli vapaina luonnossa mustangeihin sekoittuen kolmisensataa vuotta, kunnes rotua alettiin kehittää 1800-luvulla.
Ecuadorissa hevoset viedään laiduntamaan korkealle tulivuorille. Sieltä ne haetaan töihin laaksoon.
Criollot ovat levinneet ympäri Latinalaista Amerikkaa ja niille on kehittynyt maakohtaisia ominaispiirteitä. Ratsastusoppaamme kertoi, että Ecuadorin kevyet criollot soveltuvat hyvin vuoristoon, Argentiinan criollot karjanajoon. Maatalouteen erikoistuneen Uruguayn criollot ovat vantteria ja voimakkaita. Uudempia risteytyksiä ovat maailmankuulut argentiinalaiset criollon ja englantilaisen täysverisen poolohevoset. 
Monessa kohtaamassani Ecuadorin criolloissa oli ripaus pohjoisamerikkalaista appaloosaa sekä lihaksikasta quarteria.
Argeniinalaisella ranchilla ratsastimme criollosekoituksilla. Raudanlujia karjanajon ammattilaisia!
Kirjava gaucho & kirjava ratsu argentiilalaisella karjatilalla

Ratsuni valmistautuu karjanajohommiin
Ratsastin Ecuadorin tulivuorireissullani criollon ja appaloosan sekä criollon ja arabin risteytyksillä, joiden hyvä kunto ja nopea palautumiskyky hämmästyttivät. Hevoset uurastivat väsymättä 5-6 tuntia kestävillä vuoristoretkillä noin 3-4 km korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Ratsut puuskuttivat jyrkimmissä nousuissa, mutta hengittivät rauhallisesti rinteen laella haukaten tyynesti purtavaa heinämättäistä.

Tulivuorilla hevosilta vaaditaan kestävyyttä, rohkeutta, ketteryyttä...

Tässä mennään yli 4 km korkeudessa Ecuadorin tulivuorella. Ratsuni oli huomattavasti paremmassa hapessa kuin minä.

Tässä toinen ratsuni Ecuadorissa: criollon ja appaloosan sekoitus. Tostado oli hänen nimensä.
Legenda kertoo argentiinalaisesta ratsastajattaresta, joka vaelsi kahdella criollolla kolmessa vuodessa yli 20.000 kilometriä viidakkojen, vuorien ja erämaiden halki Buenos Airesista Manhattanille.  Criollot eivät uupuneet tästäkään, sillä niiden väitetään eläneen reissunsa päälle 36- ja 40-vuotiaiksi.
Criollojen ylväyttä Costa Ricassa
Matkaseurueessani askelsi myös Perun paso, jonka kulku on pehmeää kuin sametti.  Eri puolille Latinalaista Amerikkaa levinneet pasot periytyvät Iberian niemimaalta tuoduista andalusialaisista, berbereistä ja jenneteistä. Berbereiltä pasot ovat saaneet kestävyyttä, andalusialaisilta ylvästä ulkomuotoa ja jenneteiltä ratsastajalle miellyttävän passikäynnin. Monipuolisia pasoja käytetään matkaratsuina, harrastehevosina, karjanajossa ja vaunuhevosina.

Ecuadorn gauchot ovat sanoinkuvaamattoman ylpeitä ratsuistaan

Ecuadorilaiset arvostavat hienoja hevosia. Suurtilojen komeita andalusialaisia ja pasoja ihailevat sekä talon isäntä että kiinnostuneet naapurit. Kun isännät poistuvat viikonlopuksi kaupunkiin, tuovat naapurit tammansa kylään, ja pikku hiljaa alueella käyskentelee yhä enemmän hyvärotuisia hevosia. Myös matkakumppanini ratsuna palvellut Perun paso oli aikallisilta talonpojilta ostettu niin sanottu ”viikonloppu-hevonen”.

Saatat olla kiinnostunut lukemaan reissuistani Ecuadorissa, Argentiinassa ja Costa Ricassa:
Rantalaukkaa Costa Ricassa
Karjanajohommissa Argentiinassa
Ratsastusseikkailu Ecuadorin tulivuorilla
https://www.horsexplore.com/