keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Kylämäen suomenhevosilla maastoon ja katrilliin


Ratsastusviikonloppu Kylämäen hevostilalle on sukellus suomenhevoshistoriaan. Ei ainoastaan siksi, että Kylämäessä maastoillaan suomenhevosilla, vaan myös siksi, että hevostila sijaitsee 600-vuotiaassa Marttilassa, josta suomenhevosilla ratsastaneet hakkapeliitat lähtivät 1600-luvulla Hämeen härkätietä pitkin kolmikymmenvuotiseen sotaan.
kylämäen hevostila
Kesänäkymä Kylämäen suomenhevostamma- ja varsalaitumelle (kuva: Annukka Valkama)
Vietin Kylämäessä helmikuisen ratsastusviikonlopun. Vaikka ennakko-odotusten lumivalkoinen talvimaastoilu vaihtui kasvoja piiskaavaan sateeseen, oli reissu mahtava!
Maastoilimme lauantaina käyntiä, ravia ja hulmuharjalaukkaa runsaat 3 tuntia varsinaissuomalaisessa metsä- ja maalaismaisemassa. Kaikki ratsumme olivat helposti käsiteltäviä eteenpäinpyrkiviä suokkitammoja, joilla oli sopivasti luonnetta ja huumoria.
Hepat olivat maastoammattilaisia, ja pysyivät hyvin käsissä kaikissa askellajeissa, vaikka muutama intoutuikin laukassa potkaisemaan ilmaa takajaloillaan.
kylämäen hevostilalla maastolenkillä
Helmikuinen lumeton maastolenkkimme

Tällaista Kylämäen vaelluksilla on kesäisin (kuva: Annukka Valkama)
Sunnuntaina pakenimme myrskyisää sadetta maneesiin, jossa opettajamme Reetta Korpi ratsastutti meillä katrillin. Se oli järjettömän hauskaa!
Hevoset suhtautuivat tyynesti koreografiakömmähdyksiimme ja intoutuivat esiintymään, kun maneesiin kiikutettiin mankka, josta valitsimme ”Ring of Fire”- countybiisin katrilliamme tahdittamaan (katrillimme löytyy muuten Kylämäen facebook-sivulta).
Katrilliratsastajat Kylämäen hevostilalla
Katrilliporukkamme Kylämäen uudessa maneesissa

riitta reissaa, house of horses sadetakki ja suomenhevonen Lulu
Minä ja katrillisuokkini Lulu
Ratsastuksen päätteeksi veimme hevoset pihattoon varsin persoonallisella tavalla: istuimme auton takalavalla ja pidimme kiinni riimunaruista, joiden päässä hevoset jolkottivat tottuneesti kohti pihattoa.
Hevoset vietiin pihattoon autolla!


Kylämäessä ei tarvitse nähdä nälkää. Unki-ravintolan seisova pöytä notkui maukasta kotiruokaa ja ateriat kruunasi kotitekoinen kakku. Illalla heitimme makoisat löylyt Mutteri-rakennuksen saunassa, lilluimme terassilla paljussa ja nautimme nacho-vuokaa. Päivän päätteeksi kallistimme pään tyynyyn luhtiaitan kahden hengen huoneissa.
Kotimatkalla kurvasimme Reetan kotitilalle ostamaan pakastettua naudanlihaa ja kananmunia suoraan tilalta. Kylämäeltä mukaan tarttuivat kotitekoiset villasukat sekä tammanmaitovoidepurkki.
Saunarakennus Mutteri

Maukasta ja kotoisaa murkinaa

Kylämäen tunnelmallinen ruokasali
Kylämäki on niin kiinnostava, että oli ihan pakko selvittää vähän taustojakin. Soitinkin reissumme jälkeen Elina-emännälle ja sain aimo annoksen tilan historiaa ja nykypäivää:
Kylämäen tilan juuret ulottuvat kauas 1300-luvulle, jolloin tilaa isännöi muudan Heikolan Heikki. Nykyiselle suvulle tila päätyi vuonna 1703 ja Kylämäeksi tilaa alettiin kutsua 1800-luvulla. Sisarukset Elina ja Juha Kylämäki ovat suvun kymmenettä sukupolvea eli tilan 11. omistajat.
Kylämäen tilalla kopsuttelee nyt yli 50 hevosta, ja kesäisin määrä kasvaa, sillä Kylämäellä tarjotaan talli- pihatto- ja laidunpaikkoja myös vieraille.
1960- luvulla tilaa alettiin pyörittää ilman hevosia, kun traktorit syrjäyttivät viimeisen työhevon juuri ennen Elinan syntymää.
Vuonna 1980 Elina sai kuitenkin ensimmäisen oman hevosen, Vetovirma-nimisen suomenpienhevosen, jonka Elina opetti ajolle ja ratsuksi. Hevosala kutsui ja Elina kouluttautui Ypäjällä hevostenhoitajaksi ja ravivalmentajksi.

Kylämäen suomenhevoset tallissa valmiina maastoon
Suokit odottavat tallikäytävällä tunnin ja maastolenkin alkua

Selkään noustaan tallissa
Elina käynnisti omaa valmennustoimintaa kotitilalla vuoraamalla ja muuntamalla vanhempiensa munituskanalan talliksi. Vuonna 1992 toiminta sai uuden vaihteen, kun Juha-veli palasi Kylämäelle ja liittyi mukaan yritykseen. 
Nyt tilalla keskitytään suomenhevosten kasvatukseen, siittolatoimintaan, hevosten kuntoutukseen (tilalla on mm. vesimatto ja infrapunasauna), ratsastuskoulutoimintaan, broilerintuotantoon sekä matkailu- ja juhla- ja kokouspalveluihin. Kylämäen hevostilalta voi tilata myös juhla-ajeluja, sillä tallilla on uudet hienot juhlavaunut.
”Suurin työmäärä tulee hevosista, mutta tulot broilereista”, naurahtaa Elina.

Tunnelmaa varsapihatossa

Tilanpyörittämisen ohella Elina ja Juha koettava edistää suomalaista hevoskulttuuria ja -tietoutta. Kylämäen hevoset esiintyvät hevosmessuilla Tampereella ja Helsingin GoExpossa.
Helsingin edesmenneillä Elävä maaseutu –messuilla Kylämäen hevoset opettivat kaupunkilaislapsille, mikä on hevosen ja lehmän ero  (”harmi, että maaseutumessut lopetettiin, sillä ne opettivat kaupunkilaisille paljon”, Elina harmittelee).
Kylämäen hevosia käytetään myös talutusratsastukseen sekä lapsille että aikuisille, kuten isille isänpäivänä.
Viime vuosina Kylämäellä on järjestetty ratsastusjousiammuntaa yhteistyössä Katariina ja Mihai Cozmein kanssa.
Kylämäessä voi treenata ratsastusjousiammuntaa (kuva Annukka Valkama)
Kylämäen hevoskasvatus tähtää hyväluonteisiin, helposti käsiteltäviin harrasteratsuihin. Viime vuonna syntyi 10 varsaa.
Hevoset koulutetaan ajolle 1,5-vuotiaina ja ratsukoulutus aloitetaan 3-vuotiaille. Tammavarsat pääsääntöisesti pidetään itse ja orivarsat myydään. Toistaiseksi hevosia on myyty yksityisille harrastajille. Tulevaisuudessa myyntitoiminta tullee kasvamaan.
Kylämäen uusi aluevaltaus ovat tammanmaitotuotteet. Tilalla tuotetaan tammanmaidosta palasaippuaa ja atoopikoillekin sopivaa tammanmaitovoidetta. Kohta käynnistetään pakastetun tammanmaidon sekä tammanmaitojogurtin myynti.
Tämän päivän Marttila on hyvä kunta yrittää, kertoo Elina Kylämäki, sillä kuntalaiset suhtautuvat hevosiin ja hevosalan yrittäjyyteen positiivisesti, huomioivat maastoilevat ratsukot liikenteessä, ja keskeyttipä kunnan rakennustarkastaja lomansakin tarkastaakseen Kylämäen upouuden maneesin ”jottei toimintaan tule turhia viivästyksiä”.
Samiksia
Mukana menossa laadukas suomalainen ratsastus- ja vapaa-ajan vaatemerkki House of Horses Helsinki.

torstai 13. helmikuuta 2020

Ääni ratsastusmatkailulle!



Minulla on ilo olla yksi Somegaalan2020 finalisteista, joista voittajat palkitaan GoExpo Horse –messuilla 29.2. Olen mukana huikeassa finalistiporukassa. Pelkkä finalistipaikka on suuri kunnia. 
Jäin miettimään mitä finaalipaikka merkitsee blogilleni ja miksi blogiani kannattaisi äänestää. Siksi, että:

Koulua, esteitä, maastoa, länkkää, hevosajoa, working equitation... ratsastusmatkailu rikastaa harrastusta!
1 Ääni Riitta Reissaalle on ääni ratsastusmatkailulle, yhdelle tavalle harrastaa upeaa hevosalaa suurine ja pienine ratsastuslajeineen, pararatsastuksineen ja terapiahevosineen. Ratsastusmatkailu on ratsastuksen alalaji muiden joukossa.  

Riitta Reissaa pitää tätä alalajia esillä.

2 Ratsastusmatkailu rikastaa harrastusta. Minulla se pelasti harrastuksen, joka uhkasi upota  kaviouraan. Halusin enemmän, halusin uutta, halusin käyttää ”osaamistani” jotenkin, semminkin kun hevosen omistaminen tai vuokraaminen ja kilpaileminen eivät tulleet kysymykseen. Reissuilta sain uutta puhtia harjoitteluun.

Riitta reissaa osoittaa, mitä ratsastusmatkailu antaa tavisratsastajalle.

3 Ratsastusmatkailu avartaa ja opettaa arvostamaan moninaisuutta. Vaikka risapaitaisen argentiinalaisgauchon ryhti häviää uljaalle espanjalaiselle kouluratsastajalle, lienee molempien tyyli toimiva, jos ratsut kulkevat tyytyväisinä ja moitteetta.  On ollut hienoa huomata pelkkään riimuun ja riimunaruun suitsitun costaricalaiscriollon laukkaavan rantahiekalla yhtä hyvässä kontrollissa kuin kanget suussa maneesissa taituroiva ibero-ori.

Riitta reissaa näyttää, että ratsastustyylejä on monia ja kaikilla on oma taustansa.

4 Ratsastusmatkailu opettaa arvostamaan hevosten erilaisuutta. Ketterästi vuoria valloittava hintelä tarpaaninhevonen on yhtä karismaattinen kuin GP-liikkeitä taituroiva lihaksikas lusitano.  En arvioi hevosen elämänlaatua tallin infran, tai hevosen lihasmassan mukaan, vaan kuinka iloisena ja halukkaana ratsuni starttaa päivän ohjelmaan.

Riitta reissaa muistuttaa, että tärkein mittari on tyytyväinen terve hevonen.

5 Ratsastusmatkailu on vastuullista. Hyvät ratsastusmatkatoimistot valvovat ja neuvovat yhteistyötallejaan hyvässä hengessä. Epäkohtiin puututaan ja tarvittaessa yhteistyö lopetetaan. Köyhissä maissa ratsastusmatkailijan tuomat ratsastus- ja majoitusmaksut ovat tärkeä lisä ihmisten arkeen.

Riitta reissaa kertoo maaseudun arjesta, jonne ratsain pääsee syvemmälle.

Somegaala2020:n hashtag on #positiivisempihevosala. Ratsastusmatkailu alleviivaa erilaisuuden ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja tuo iloa harrastukseen. Se jos mikä luo positiivisuutta hevosalaan!

JOS OLET SAMAA MIELTÄ KANSSANI, ANNA ÄÄNESI RIITTA REISSAA –BLOGILLE JA FACEBOOK-SIVULLE. LINKKI ÄÄNESTYKSEEN ALLA.
KIITOS!