torstai 14. marraskuuta 2019

Kuvamuistelo Golegan lusitanofestareilta

Tämänvuotiset lusitanofestarit päättyivät viikonvaihteessa Portugalin Golegassa. Tämä huikea lusitanojuhla houkuttelee paikalle vuosi vuodelta yhä enemmän myös suomalaisia  lusitanojen - tai vaan mahtavan heppafestarin - ystäviä. Hyvä niin!
Golega, riitta reissaa
The magical night colors of the lusitano festival
Vierailin festareilla nyt kolmatta kertaa. Viime viikolla postasinkin gopro-videon festariareenalla ratsastamisestani. Myöhemmin kerron festareihin liittyneestä koulu- ja esteratsastuskurssistani.
riitta reissaa, riitta kosonen, lusitano festival, golega
Me and the wonderful lusitano stallion at the arena
The streets of Golega are filled with horses and riders!
Areenalla ratsastus on Golegan suurinta antia, jos vaan sinne pääsee! Meille festarivierailu areenaratsastuksineen järjestyi osana ratsastuslomaamme.
On Friday the arena was not quite crowded, yet

The festival program includes shows and competitions, such as carriage competition

Stylish ladies in the arena
Pohjustimme areenratsastusta illastamalla Golega-festareilla, yhtenä iltana lusitanokasvattajien liiton ravintolassa, toisena kuulussa Lusitano-ravintolassa.
The famous Lusitano restaurant with a view to the arena
Beautiful stairs lead to the restaurant of the breeders association
Suupielet korviin nostaneen areenaratsastuksen jälkeen käyskentelin Golegan pikkukaduilla, joita reunustivat loputtomat myyntikojut tarjoten hevostarvikkeita, nahkaa, pikkupurtavaa, hattuja ja muita asusteita.
Street kitchen

Shoppers dreams...

Tack shop

Käyskentelyni oli enemmänkin pujottelua, sillä Golegan kadut pursuilivat ratsukoita, jotka olivat tulossa tai menossa keskusaukiolle. Pikkukaupungin sisäpihat oli tuunattu väliaikaisiksi talleiksi, joissa festarivieraat huoltavat ratsujaan 10-päiväisen tapahtuman ajan.
Temporary stables are built everywhere in backyards
Ja voi mitä ratsukoita! Ratsastajien ikähaarukka vaihteli muutaman vuoden taaperosta papparaiseen. GP-liikkeitä esitelleiden kansallisasuisten "koulu"ratsastajien seassa areenalla ratsasti innokkaita lapsukaisia ja siellä täällä bongasin kaveruksia toinen satulassa, toinen hevosen lautasilla.
Golega is about national costumes, horses and riding, no matter the age

Katubaarien edustat täyttyivät ratsukoista, jotka hörppivät lämmikettä ratsailla istuen. Yön tunteina ratsukot suuntasivat diskoon, jonne hevosille oli katettu heinät.
Tunnelma diskokadulla oli kafkamainen: disko pursusi hevosia, kadulla tungeksi diskoon jonottavia ratsukoita, ja jostain syystä sekä valjakot että jopa jokunen autokin pyrkivät eteenpäin juuri sumppuun jumiutunutta diskokatua pitkin!
The crowded street in front of the disco

They are riding FROM the disco

Tässä linkki juttuun, jossa on gopro-video areenakierroksistani tyttären kanssa.
Tässä linkki postaukseeni, jossa kerron tarkemmin Golegan lusitanojuhlan taustasta sekä viime vuotisesta visiitistäni.
Tässä linkki ratsastuskohteeseen, johon yhdistin festari-vierailuni.
Tässä linkki Coz by Cozmei- ratsastushameisiin ja Ariatin saappaiden myyjään Equitar Marketing Oy
Riding skirts by Coz by Cozmei
Wearing the traditional capes

Ratsastuksen jälkeen rentouduin suomalaista suunnittelua edustavissa House of Horses Helsinki varusteissa

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Gopro-video: pääsin ratsastamaan Golegan lusitanofestivaalille!

Sanotaan, että jokaisen portugalilaisen sielussa asuu pieni lusitano. Se on helppo uskoa Golegan perinteisillä lusitanofestivaaleilla, joihin puoli Portugalia on rynnistänyt lusitanoineen jo 1700-luvulta lähtien.
lusitanoratsukot Golegan kaduilla
The streets of Golega are filled with lusitanos and riders showing off and relaxing
Vierailin Golegassa tänä vuonna kolmatta kertaa, ja tälläkin kertaa pääsin ylväiden portugeesien sekaan kiertämään ratsain Golegan keskusaukiota.
Sain reissuporukkani kanssa lainaksi kolme lusitanoa, yhden orin ja kaksi ruunaa, joilla ratsastimme vuorotellen areenan huikeassa tunnelmassa.
Ratsut olivat kokeneita Golega-konkareita ja kuuntelivat meitä kiltisti, vaikka yksi taisi hirnua innoissaan puolet kierroksista.
Pujottelin käynnissä ja ravissa ratsukoiden ja valjakoiden seassa ja nostin pieniä laukkapätkiä aina kun "baana" avautui hieman tyhjempänä.
bold lusitano riders in the Golega arena
The portuguese love their lusitanos and show them boldy in the Golega arena

These guys borrowed their lusitanos for us for the arena ride

Ihastelin ratsukoiden ryhtiä ja upeita kansallispukuja areenalla, jonka ilma oli hauskan usvainen paahdettujen kastanjoiden savusta.  
Kiersin areenaa tyttäreni perässä kypärääni kiinnitetyn Gopron tallentaessa koko hulppean ratsastussessiomme. 
turistina Golegan areenalla
And there goes my daughter in the arena

Riitta Reissaa waits for her turn to go to the Golega arena
Soon it is my turn to go in the arena!

Adjusting the stirrups - full service!

Varoitus: video sisältää äitimussutusta:)


Postaan myöhemmin kuvallisen jutun Golegan muustakin annista myyntikojuineen ja hevosdiskoineen.
 Sitä odotellessa tässä linkki edelliseen kuvaukseen Golegan festareilta.

Reissussa mukana suomalaiset ihanat ratsastushameet by CozbyCozmei, Ariatin saappaat Equitar Marketingista sekä laadukkaat suomalaiset ratsastus-ja vapaa-ajan vaatteet by House of Horses Helsinki.

Tässä linkki Golegan ratsastuslomakohteeseen, josta postaan myöhemmin.


keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Rento maastolenkki Irlannin Adaressa



Mikään ei rentouta reippaan esteratsastuspäivä päälle enemmän kuin terapeuttinen maastoratsastus kauniissa puistoympäristössä!  
Irlantilaista maalaismaisemaa (photocredit Marianne Hypönen)
Opettelin Irlannin Adaressa rataestetekniikkaa ja maastoesteratsastusta niin innostuneesti, että lievä estearkuus hautautui nopeasti oppimisennälän ja hyppäämisen ilon alle. Päivän päätteeksi oli kiva käyskennellä, ravata ja laukata läheisillä Hollwood-nimisillä tiluksilla. (Alla linkkejä aiempiin postauksiini Adaresta.) 


Kauniita vanhoja siltoja
Reitti kulki lyhyen matkaa asvalttista maalaistietä kohti puiston hiekkapolkuja, joita ravasimme ja laukkasimme mukavissa pätkissä. Puiston omistaa yhdysvaltalinen perhe, joka käy tiluksillaan lomaillessaan tunneilla ratsutilalla. Varoimme tallomasta puiston kaunista nurmea, sillä näin on omistajien kanssa sovittu. 
Puistoa halkovat useat pienet purot, jotka ylitimme vanhoja muraattien peittämiä kivisiltoja pitkin. Välillä ihastelimme vanhoja ruokokattoisia rakennuksia, välillä puistoon rakennettua rauhallista ankkalammikkoa.
Reitti sukelsi myös metsän siimekseen, jossa ravasimme mukavia ravipätkiä. Laukkapätkiä oli pari, ne olivat reipastahtisia ja hevoset pysyivät kivasti käsissä.

Paluumatkalla oli kiva seurata paikallisten autolijoiden huomaavaisuutta ratsukkoja kohtaan. Autot hidastivat tai peräti pysähtyivät antaen ratsukkojen kulkea rauhassa ohi. Autoista meitä tervehti iloisia irlantilaishymyjä.  Ilmankos hirtehinen Michell-oppaamme huikkasi traktorin kohdatessamme hurtisti ”Oh my God we are going to die!”

Reissussa mukana Hipposport. Ostin reissulle kevyen, vartalonmukaisen ja mukavan Comperdell Cross Protection –liivin. Käytin liiviä myös tasamalla maastoillessa ja koska se on päällä mukava, saatan käyttää sitä myös kotona ratsastustunneilla, vaikkei hypättäisikään. Koska Irlannissa sataa paljon, ostin myös sateenpitävän ja hengittävän Euro-starin Nabila-takin. Näillä mennään vielä monta matkaa.


Tässä linkki kohteeseen
Reissussa mukana Hipposport.
Tässä linkkejä edellisiin Irlanti-postauksiini:
Maastoesteradalla
Estetunneillahttps://www.horsexplore.com/ireland-adare
Ratsutila osana irlantilaista hevoskultturia 
https://hipposport.fi/

https://www.horsexplore.com/ireland-adare
 

torstai 24. lokakuuta 2019

Olipa hyvä Horse Show! Konkarit Håkan Wahlman ja Reija Liusvaara muistelevat



Traditionaalinen HIHS järjestetään nyt jo 35. kerran. Saamme taas nauttia huikeasta kisasta ja vimpan päälle hiotuista järjestelyistä. Se, että kaikki sujuu kisoissa kuin rasvattu, perustuu vuosikymmenien aikana kantapään kautta hankittuun kokemukseen
HIHS 2017 (kuva: Anu Leppänen)
Haastattelin muutama vuosi sitten (silloiseen Hevoset ja Ratsastus –lehteen) kahta HIHS-konkaria: kuulutuksista vastaavaa Håkan Wahlmania ja vapaaehtoisia avustajia koordinoivaa Reija Liusvaaraa, jotka ovat olleet tuotantotiimissä alusta saakka.  Muistelin Horse Show.ssa kaksikon kertomuksia vuosien varrelta:  
Reija Liusvaara, olympiavoittaja Pierre Durandin ja lehdistöpäällikkö Maija Koski  (kuva Helsinki Horse Shown arkisto)

Håkan Wahlman (oik) on ollut mukana HIHS-historian alusta saakka (kuva Helsinki Horse Show:n arkisto)
Håckuksen ”jjjjjjjaaa hyvät naiseeet ja herraaaat…” – kuulutukset ovat osa HIHS-legendaa. Tosiasiassa Håckus kertoi päätyneensä hommaan sattumalta.
-Olin aluksi mukana esteidenrakentajana. Yhtenä vuonna Gordin iski minulle mikin käteen, enkä ole siitä sen koommin irti päästänyt.

 Messukeskus, Areena vai Jäähalli?

HIHS:n paikka on vaihtunut vuosien saatossa muutamaan otteeseen. HIHS:n taustalla ovat Helsingissä järjestetyt Ruskeasuon kisat. Haluttiin kuitenkin enemmän, jotain sellaista kuin Göteborgissa on, joten  Tom Gordin ja Patrick Lagus alkoivat rakentaa HIHS-konseptia ja perustivat organisoijaksi Scanhorse Oy:n vuonna 1983. Tapahtumaa suunniteltiin ulkoilmaan Kaivopuistoon tai Munkkiniemeen, mutta ensimmäinen HIHS järjestettiin vuonna 1985 Messukeskuksessa.  Kaksitoista vuotta myöhemmin show siirtyi Hartwall Areenalle ja neljä vuotta sitten Jäähalliin.

Sijaintipaikoilla on puolensa. Hartwall Areenan etuna oli paikoitus, mutta Jäähallissa (kuten Messuhallissa) katsojat voivat seurata myös kilpailijoiden verryttelyä. Jotkut katsojat jättävät kisat vähemmälle ja keskittyvät imemään oppia verkka-alueelta.
Jäähallilla pääsee seuraamaan ratsukoiden verryttelyä

 

FEI World Cup ja Amateur Tour

FEI World Cup:n osakilpailu tekee HIHS:sta Suomen arvokkaimman hevos-show:n.  World Cupin talous-ja aikataulukriteerit ohjaavat shown suunnittelua, joten tapahtuma on kasvanut kolmesta päivästä viiteen niin, että WC-luokat kisataan tiivistetysti. HIHS:n Amateur Tour palvelee myös suomalaisen esteratsastuksen tulevaisuutta, kun nuoret pääsevät kisaamaan samalle areenalle maailmanhuippujen kanssa. 
Vilma Kuoppamäki ja Pullukka leiskauttavat yli esteen Amateur Tourissa (Kuva Roosa Roth)

 

Katsomo täyttyy vähitellen

 HIHS:a seuraa järjestäjien ilmoituksen mukaan noin 50.000 katsojaa. World Cup täytti katsomot piippuhyllyä myöten, mutta arkipäivän aamunäytöksissä katsomoissa on runsaasti tilaa. Tuolloin on tilausta huumorille. Håckus kertoi tapauksen Areenan ajalta:
-Kerran aloitettiin ylimääräinen luokka aamulla kello seitsemän. Katsomossa istui oikeastaan vaan tuomariston puheenjohtajan vaimo. Pyysimme häntä vitsin vuoksi siirtymään yhtä penkkiä vasemmalle.

Ohjelmaa on kehitetty vuosien varrella niin, että yleisö saa enemmän irti ratsastajista. Vaikka show toimii sekuntiaikataululla, napataan urheilijoilta yleisön iloksi pikakommentteja eri tilanteissa: kisan päätteeksi, verryttelysessiossa ja erilaisilla klinikoilla.
Katja Stähl haastattelee kisaajia verryttelynäytöksessä

 

Sympaattisia kansainvälisiä huippuja

HIHS houkuttelee vuodesta toiseen huippuosaajia. Kansainväliset huippuratsastajat löysivät HIHS:n nopeasti ja ensimmäisiin kisoihin saatiin maailman kärkeä, kuten Hugo Simon, David Broom ja Harvey Smith.  Ratsastajiin panostettiin kunnolla ja kisat saivat ”Friendly Helsinki”- maineen. Juuri ratsastajat lobbasivat HIHS:lle world cup –statusta, joka saatiinkin heti seuraavana vuonna. Vuonna 1998 HIHS:ssa nähtiin WC-finaali.
Hugo Simon (kuva Helsinki Horse Show:n arkisto)


Rodrigo Pessoa (kuva: Helsinki Horse Show:n arkisto)
Järjestelyissä on panostettu alusta saakka laatuun. Kentän pohjaa ja esteratoja ovat suunnitelleet  kansainväliset huiput, kuten Hermann Dureck ja Olaf Petersen. Tämänkin vuoden ratamestarilla, brasilialaisella Guilherme Jorgella on kokemusta olympiaratojen rakentamisesta.
Hevosten hyvinvointi on tärkeintä. Eläinlääkäri Terttu Katila valmistautuu vet checkiin

”Friendly Helsinki” –fiilis tarttuu. Reija kertoi:
-Kansainväliset huiput ovat olleet sympaattisia ja karismaattisia. Heidän kanssaan on niin kiva asioida, että annamme helle joskus työparini Jepa Idmanin kanssa ruokalaliput vain päiväksi kerrallaan, jotta ”huomenna taas tavataan”.

Viime vuonna ratsastajat kiittivät ”Friendly Helsinkiä” erityisen kauniisti kunnioittamalla 100-vuotiasta Suomea ja 110-vuotiasta suomenhevosta ratsastamalla lauantai-illan näytöksessä suokeilla legendojen esteratsastuskisan.
Henrik von Eckermann, Peder Fredricson ja Francois Mathy Jr suomenhevosten estekisassa

 

Maailmantalouden ja politiikan heijastuksia

HIHS on kokenut kaikenlaista kylmästä sodasta kansantalouden kriiseihin.  1990-luvun lama koetteli kannattavuutta ja Scanhorse otti liiketoimintaan mukaan hollantilaisen partnerin. Maailmantalouden heilahtelut näkyvät myös sponsorimuutoksissa. Historiaan ovat jääneet esimerkiksi SKOP ja Glitnir. Vuonna 2004 hankittiin ensimmäinen title sponsor, FIM. Sittemmin mukana ovat olleet United Bankers ja Porche.  
Pääsponsorina Land Rover
Kylmän sodan loppupuolella, rautaesiripun murenemisen aikoihin päänvaivaa aiheutti Neuvostoliitto lähettämällä nootin, koska kisoissa käytettiin Liettuan lippua Neuvostoliiton lipun sijaan.  

Myös kotimaisissa asenteissa on ollut muokkaamista. 1980-luvulla ratsastuksella oli vahva elitistinen maine, joten mediaa oli käsiteltävä taiten. Välillä kierrettiin toimittajien kanssa opetusmielessä maailman world cup- kisoja.
Håckus muisteli:
-Aluksi oltiin varovaisia eikä juuri hehkutettu esimerkiksi rahapalkintojen suuruutta.
Media kuitenkin innostui kisoista nopeasti. Lehdistön ja Ylen lisäksi mukaan tulivat Suomen ensimmäiset kaupalliset radioasemat. Tänä vuonna kisoja seurattiin myös Haven Live- lähetyksinä.
Ladies Night oli yksi HIHS:n kohtauspaikoista

 

Nopeita ratkaisuja

Show’ta pyörittävät sadat vapaaehtoiset, jotka huolehtivat muun muassa ratojen rakentamisesta, kukka-asetelmista, tallista ja verkasta, mukulaboxista, ruokailuista ja turvallisuudesta, lääkäri- ja eläinlääkäritoiminnoista, VIP-vieraista, kisakansliasta, stewardeista ja tuomaristosta, infosta, mediasta ja turvallisuudesta. Reija vastaa koko paketin toimivuudesta.
Reija kertoi:
-Ongelmat on ratkaistava nopeasti. Ensimmäisenä HIHS-vuonna takkuili vapaaehtoisten ruokailu. Juoksimme illalla asematunneliin kauppaan ja väänsimme 250 eväsleipää.
Toimihenilöitä Messukeskuksessa (kuva Helsinki Horse Show:n arkisto)

Vapaaehtoiset tehokkaina kisa-areenalla
 Reija kertoi vapaaehtoisten uuden ”univormun” olevan aina odotettu yllätys:
- Yhteisen asun valinta on haastavaa, koska sen on toimittava kylmällä tallialueella ja kuumassa kyökissä. Lisäksi asun pitäisi näyttää hyvältä monenkokoisilla ihmisillä. 

Toisinaan HIHS-ilme innostaa myös vääräleukoja. Reija kertoi:
-Erään vuoden valkoraitainen paita kirvoitti sloganin ”vangit areenalla”. 
Toimihenkilöiden kisalook (kuva Helsinki Horse Show:n arkisto)

Seremoniamestari-Håckuksen HIHS on sujunut usein juoksujalkaa juontotehtävistä palkintojenjakoon ja haastatteluihin. Omat reaktiot on pitänyt usein ”vetää stetsonista”.
- Huimapäiset esteratsastajat saattavat pelätä harmitonta haastattelua esiintymislavalla ja heitä täytyy houkutella vastaamaan. Toisilta taas on vaikea repiä mikki pois.

-Kerran korkeushyppykisassa viimeiset kaksi ratsastajaa vetäytyivät areenalta hengähtämään ennen loppukisaa. Tehtäväni oli viihdyttää yleisöä finaalia odotellessa. Ratsastajat päättivät kuitenkin jättää kisan siihen hevosten hyvinvoinnin vuoksi. Se viesti ei kiirinyt minulle, joten ”vedin stetsonista” tarinaa toistakymmentä minuuttia, kunnes tilanne valkeni. 
Suomi 100-juhlavuonna kunnioitettiin myös 110-vuotiasta suomenhevosta
Toimitsijoiden välille kehittyy vuosien saatossa sisäpiirivitsejä. Joskus ne osuvat omaan nilkkaan. Håckus muisteli:
-Meillä on tulospalvelusta vastaavan Matti Karkkolaisen kanssa tapana säikytellä toisiamme varottamalla, että mikki on päällä, vaikkei se ole. Varoitus koki inflaation, eikä Matti kerran uskonut varoitustani, vaan jatkoi työpuheluaan Jenkkeihin, mikki auki. 

Kisoissa on vauhtia ja isoissa eläimissä energiaa. Joskus on reagoitava nopeasti terveytensä pitimiksi. Håckus on pelastautunut sukeltamalla kanveesiin, kun valjakkokisan voittaja ei saanutkaan hevosia pysähtymään maaliin.

 

 Irrottelua ja herkkiä hetkiä

Vuosikymmeniin mahtuu kohokohtia, kuten Karl Fazerin Tarzan-esitys ja 180cm korkean pystyn ylitys ilman satulaa ja suitsia. Brittijoukkueen unkarilaisjäsen Joe Turi ylitti esteitä hevosen päällä seisten, ja australialaisen Kevin Baconin hevonen nosti isännälleen maasta ämpäreitä ja hattuja. On myös rikottu kulttuurien raja-aitoja, kuten Kyran ja Matadorin kür Eicca Toppisen sellosäestyksellä ja oopperalaulaja-kouluratsastaja Riikka Hakolan esitys.
Kyra (kuva Helsinki Horse Show:n arkisto)

Karl Fazerin Tarzan-show (kuva: Helsinki Horse Show:n arkisto)

Vuosiin mahtuu myös herkkiä hetkiä. Christoffer Wegeliuksen legendaarinen Monday Morning ja Hugo Simonin Answer hyvästelivät kisa-areenat Helsingissä.
Reija Liusvaaralle luovutettiin keskellä areenaa katsojien ja kilpailijoiden läsnäollessa SRL:n kultainen ansiomerkki ja hänet kannettiin areenalta kultatuolissa.
Monday Morning, Tutu Sohlberg ja Christoffer Wegelius (kuva Horse Show:n arkisto)
Puitteet ja sponsorit vaihtelevat, mutta yksi pysyy. HIHS-konkarit tuovat joka vuosi kotiyleisön eteen ratsastajia maailman huipulta. Samalla HIHS luo omille ratsastajillemme mahdollisuuden kisata kovan luokan tapahtumassa. HIHS linkittää Pohjolan perukan ratsastuksen kansainväliseen ytimeen. 
Juttu perustuu Håkan Wahlmanin ja Reija Liusvaaran haastatteluun sekä  BCM/Scanhorsen julkaisemaan ”20 years of Helsinki International Horse Show ”-kirjaan.